Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Miksi koulutukseen kannattaa panostaa?

Miksi koulutukseen kannattaa panostaa?

Harri Hietala

Tämä ehkä itsestään selvältä kuulostava kysymys kannattaa aina väliin esittää. Yksinkertainen vastaus voisi olla, että hyvinvointivaltion kannalta meillä ei ole edes vaihtoehtoja. Koska kyseessä on moniulotteinen asia, on paikallaan ”palastella” koulutuksen hyötyjä.

Koulutuksen taloudelliset ja edelleen hyvinvointihyödyt tulevat tuotannon, teknologian ja työllisyyden kautta. Aineettoman pääoman rooli Suomessa on varovaisestikin arvioituna jo 1,5-kertainen kone- ja laitekantaan verrattuna. Suomessa on uusinta teknologiaa käytössä. Siten matkimalla ei ole saavutettavissa samanlaisia kasvun eväitä kuin menneinä vuosikymmeninä – tai kuten kehittyvissä maissa on nykyään.

Tuottavuuden kannalta innovaatiot ovat keskeisessä asemassa

Kaikissa mainituissa mekanismeissa on kuitenkin juuri nyt haasteita. Tuottavuuskehitys on heikkoa, vaikka korkeasuhdanne on ohittanut huippunsa. Työn tuottavuus näyttäisi jäävän huipussaankin alle 2 prosenttiin. Onkin ennakoitu, että keskimääräinen tuottavuuskasvu pidemmällä aikavälillä olisi 1,5 prosentin luokkaa aiempien vuosikymmenien keskimääräisen 2,5 prosentin sijaan.

Tuottavuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat innovaatiot. Innovaatioita puolestaan edeltää tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka taas vaatii korkealaatuista osaamista. Tämä edellyttää puolestaan koulutusta.

Uudistuvalle osaamiselle ja koulutukselle on laajaa kysyntää ja tarvetta juuri nyt

Teknologinen murros on käynnissä. Uusia osaamistarpeita on edessä kasvavissa määrin mm. digitalisaation ja robotisaation myötä. Puhutaan jopa miljoonan suomalaisen uudelleen kouluttamisesta. Toisaalta jokainen meistä kartuttaa osaamistaan jatkuvasti.

Rekrytoijat kohtaavat laajasti rekrytointiongelmia – osaavan työvoiman saatavuus on haaste. Rekrytointiongelmista raportoidaan noin 60 prosentissa avoimista työpaikoista. Rekrytoijien osaamistarpeet ja työnhakijoiden osaamiset eivät kohtaa.

Kaikkia edellä mainittuja kolmea mekanismia yhdistää ammatillinen liikkuvuus. Teknologian murrokseen vastaamista, tuottavuutta nostavia innovaatioita ja rekrytointiongelmien poistamista edistää työvoiman osaamisen uudistuminen ja työvoiman liikkuvuus niin aloittain kuin alueellisesti. Uudistuvalle osaamiselle ja koulutukselle on siten laajaa kysyntää ja tarvetta juuri nyt.

Koulutuksella on runsaasti positiivisia ulkoisvaikutuksia

Vaikka taloudellinen kasvu usein merkitseekin tuloerojen kasvua kokonaisuuden tasolla, yksilön tasolla työllistyminen on tuloksekkainta tuloerojen kaventamista, köyhyyden ehkäisyä ja sosiaalisen pääoman kasvua. Korkea työllisyys on parasta turvaa myös kestävälle julkiselle taloudelle ja hyvinvointivaltiolle, joka voi tulonsiirroin kaventaa osaltaan tuloeroja ja etenkin vähentää köyhyyttä.

Koulutuksella on suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi sosiaalisia hyötyjä sekä epäsuoria ja ristikkäisiä vaikutuksia. Koulutuksella on runsaasti positiivisia ulkoisvaikutuksia, joita koulutuksen asiakkaat eivät ota huomioon. Myös markkinahäiriöt (esim. korkea tulojen marginaaliverotus ja jäykistävät palkkamekanismit) voivat laskea yksilön panostusta. Siten koulutusinvestointi jäisi yhteiskunnan kannalta matalaksi ja on perusteltua panostaa julkisia varoja koulutukseen.

Koulutuksen sosiaaliset hyödyt: sivistys, syrjäytymisen ehkäisy ja yhteiskunnan yhtenäisyys

Koulutuksen yhteiskunnallisia kokonaistuottoja on pyritty arvioimaan ¬– joskaan aivan tuoreita arvioita ei ole. Lienee selvää, että tällaiset laskelmat ovat luonteeltaan suuntaa-antavia monestakin syystä. Suomen kohdalla koulutuksen yhteiskunnalliseksi tuottoasteeksi on saatu kahdeksan luokkaa olevia prosentteja. Moni investoisi ja sijoittaisi tuolla tuotolla!

Toinen tapa hahmottaa koulutuksen hyötyjä on laskea yksilön vaihtoehtoisia euromääräisiä elinkaarituottoja- ja kustannuksia. Tällaisten laskelmien avulla on puhuttu miljoonan euron yhteiskunnallisesta hintalapusta syrjäytyneen yksilön kohdalla.

Koulutuksella on myös useita sosiaalisia hyötyjä, joita ei voi hinnoitella tuottolaskelmissakaan. Koulutus muun muassa kartuttaa sivistystä. Koulutus on keskeisessä asemassa, kun tarkastellaan ihmisten sosiaalisten suhteiden mahdollisuuksia ja syrjäytymisen ehkäisyä. Koulutus ja kielitaito ovat niin ikään keskeisiä maahanmuuttajien integroitumisessa. Näillä kaikilla on suuri rooli yhteiskunnan yhtenäisyyden ja demokratian toimivuuden turvaamisessa.

Suomessa julkinen panostus koulutukseen on korkeaa, mutta kokonaispanostus ei ole enää maailman kärkeä

Suomessa panostetaan merkittävistä koulutukseen. Julkinen panostus on korkeaa kansainvälisesti vertaillen, mutta kokonaispanostus ei ole enää maailman kärkiluokkaa päättyvän vuosikymmenen päätösten jälkeen. Muualla yksityisellä rahoituksella on isompi rooli. Julkisen talouden kestävyyshaasteen vuoksi on paikallaan keskustella myös muun kuin julkisen rahoituksen roolista koulutuksessa – varsinkin kun katsotaan 10-20 vuoden päähän.

On kuitenkin selvää, että julkisella panostuksella on jatkossakin hyvin merkittävä rooli. Tämä panostus yhteiskunnan myös kannattaa tehdä, vaikka muitakin menopaineita on: taloudellinen ja sosiaalinen tuotto on omaa luokkaansa. Toki määrä ei itsessään ratkaise varsinkaan korkeilla panostus- ja koulutustasoilla, on kiinnitettävä huomiota myös kohdentamiseen ja tämän tapaan sekä laatuun.

Jaa

Seuraa

Harri Hietala

Kirjoittaja on Sivistan ekonomisti.

Scroll To Top