» Blogi » Jarno Limnéll: Kyberturva-asiantuntijoiden koulutuksessa tarve yritysten ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle

Jarno Limnéll: Kyberturva-asiantuntijoiden koulutuksessa tarve yritysten ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle

Jarno Limnéll

Kyberturvataitojen tärkeys on korostunut yhteiskunnassamme ja merkitys kasvaa edelleen

Kyberturvallisuus on viimeisten vuosien aikana noussut yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen, ja hyvä niin. Puhuttaessa kyberturvallisuudesta asiayhteys on kuitenkin usein negatiivinen ja uhkapainotteinen. Erityisesti kyberuhat ja -rikokset, kuten psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto, koronapandemiaan liittyvä disinformaatio, eri organisaatioihin kohdistuvat kiristyshaittaohjelmahyökkäykset sekä valtiotason toimijoiden sekaantumiset vaaleihin ovat nostaneet kyberturvallisuuden kansalaisten tietoisuuteen. Tämän lisäksi yksityisiltä kansalaisilta on viimeisten vuosien aikana yritetty yhä enenevässä määrin huijata tietoja ja rahaa esimerkiksi kalasteluviestien ja huijaussivustojen kautta (Ks. esim Conversation; Li., et al. 2022).

Kyberturvallisuus ei kosketakaan enää ainoastaan IT-asiantuntijoita ja alan harrastajia, vaan se koskettaa jokaista meitä ja vaikuttaa yhä enemmän turvallisuuden tunnettamme. Digitalisoituneessa maailmassa perustietämystä kyberturvallisuudesta voi nykyään pitää kansalaistaitona, jota ilman elämä on varsin hankalaa. Yhteiskuntamme digitalisoituessa merkitys korostuu yhä enemmän, kun lähes kaikkea ollaan siirtämässä verkkomaailmaan. Kansalaisten kybertaitojen kehittäminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä tehtävä, joka on otettu huomioon myös esimerkiksi Suomen kyberturvallisuusstrategiassa, joka korostaa kansallisen kyberturvaosaamisen kehittämistä, esimerkiksi kyber- ja tietoturvallisuuteen liittyvien koulutusohjelmien vahvistamista.

Puute kyberturvaosaajista työelämässä

Myös työelämässä kyberturvallisuus on korostunut lähiaikoina pitkälti samoista syistä kuin se on korostunut muussakin yhteiskunnassa. Yritykset ovat erityisen huolestuneita kiristyshaittaohjelmahyökkäyksistä, jotka voivat vaarantaa koko yrityksen toiminnan. On myös muistettava, että jokainen yritys ja organisaatio on jo nyt digitaalinen ja tällöin digitaalisen ympäristön turvallisuus – eli kyberturvallisuus – koskettaa ihan jokaista. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on huolehtimista yrityksen maineesta, liiketoiminnan jatkuvuudesta sekä asiakkaiden luottamuksesta.

Kasvaneen kosketuspinnan ja tästä seuranneen kysynnän vuoksi maailmalla onkin havaittu merkittäviä puutteita kyberosaajista. On varsin todennäköistä, että kyberosaajien kysyntä tulee jatkamaan kasvua myös tulevaisuudessa. (esim. SI tai Ventures, GT).

Myös Suomessa on havahduttu kyberturvaosaajien puutteeseen. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriön Kyberturvallisuuden kehittämisohjelmassa todetaan, että ”Suomalainen elinkeinoelämä, kyberturvateollisuus ja viranomaiset ovat tuoneet esille kyberturva-osaajien määrän riittämättömyyden nyt ja tulevina vuosina”. Suomessa Kyberturvallisuus alan asiantuntijoiden koulutukselle on siis vahvaa tilausta.

Kyberturvallisuuskoulutus Suomessa

Suomessa kyberturvakoulutuksen tilanne on onneksi suhteellisen hyvä, ja koulutusta tarjolla varsin laajasti. Suomessa kyberturvallisuutta voi opiskella esimerkiksi useassa eri yliopistossa ja useassa eri ammattikorkeakoulussa. Tämän lisäksi eri yritykset tuottavat työntekijöille kyberturvakoulutuksia.

On kuitenkin selvää, että kyberosaajia tarvitaan lisää ja heitä on tällä hetkellä liian vähän. Esimerkiksi suomalaisten kyberturvallisuusalan yrityksien merkittävin kasvun este on juuri osaajien puute.

Osaaminen itsessään on kyberturvallisuudessa laaja asia, sillä osaamista tarvitaan niin strategisen tason ajatteluun kuin turvalliseen koodaamiseen.

Tarve elinkeinoelämän ja oppilaitosten väliselle yhteistyölle

Liikenne ja viestintäministeriön Kyberturvallisuuden kehittämisohjelmassa ja Suomen kyberturvallisuusstrategiassa korostetaan tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän yhteistyön merkitystä. Tämän kaltaista yhteistyötä toteutetaan jo esimerkiksi Business College Helsingin uudessa kyberturvallisuuden koulutusohjelmassa, joka on toteutettu yhteistyössä TietoEVRY ja Netox -yritysten kanssa.

Tulevaisuudessa kyberturvallisuustaitoihin ei tulisi suhtautua pelkästään ICT-ammattilaisten erityisalana, vaan kansalaistaitona, joka sisällytetään kaikkeen koulutukseen peruskoulusta alkaen. Kyberturvallisuuden perustaidot koskevat jokaista vauvasta vaariin. Kyberturvallisuuden huomioinnista tulisi kehittyä kansalaistaito, jonka perusteiden omaksuminen hyödyttää elinkeinoelämän lisäksi laajempaa yhteiskuntaa. Tietojärjestelmien heikoin osa on monesti niitä käyttävä ihminen, jonka tärkeimpiin kybertaitoihin kuuluvat teknisten taitojen lisäksi kriittinen ajattelu ja medialukutaito. Nämä taidot parantavat myös väestön resilienssiä nykyaikaiseen ja alati muuttuvaan hybridivaikuttamisen.

Jaa

Seuraa

Jarno Limnéll

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa, dosentti kolmessa yliopistossa ja Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen.