Kuntavaalit ovat sivistysvaalit

Kuntavaalit järjestetään 13.6. Koulutuksen näkökulmasta nämä vaalit ovat erityisen tärkeät, sillä sote-uudistuksen myötä sivistyspalveluista tulee kunnan merkittävin tehtävä. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina siinä, miten yhteiset verorahat käytetään pienimpien lasten varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön, eli todella laajasti ja lähes jokaista kuntalaista koskettaen.

Yli vuoden kestänyt globaali pandemia heijastuu vaaleihin ja kuntien tekemiin päätöksiin vielä vuosien ajan, vaikka jokainen suomalainen olisikin jo rokotettu. Opetussektorilla korona on vaikuttanut jollain tavalla varmasti joka kunnassa, mutta osassa Suomea epidemiatilanne on pysynyt rauhallisempana, eikä oppilaita ole tarvinnut siirtää etäopetukseen tai määrätä karanteeneihin. Jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla vuosi on kuitenkin ollut pitkä ja sen jättämiä jälkiä meidän tulee yhdessä lieventää kaikin tavoin.

Pitkin matkaa valtio on eri tavoin tukenut kuntia koronan vaikutusten minimoimiseksi. Viimeksi alkuvuodesta myönsimme avustusta ammatilliseen koulutukseen, jotta lähiopetusta voitaisiin järjestää turvallisesti. Viime kesänä suuntasimme varoja perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen osana laajempaa lasten ja nuorten hyvinvointipakettia. Aiemmin uutisoitiin, että osa kuntia joutunee palauttamaan avustuksiaan opetus- ja kulttuuriministeriölle johtuen avustussääntöjen vastaisista opetushenkilökunnan lomautuksista. Olen useaan kertaan todennut ja totean edelleen, että koulutuksesta säästäminen tai opettajien lomauttaminen keskellä pandemiaa on erittäin lyhytnäköistä ja tuhoisaa.

Jokainen lapsi ja nuori on oikeutettu kaikkeen tarvitsemaansa tukeen

Jokainen lapsi ja nuori on oikeutettu kaikkeen tarvitsemaansa tukeen ja nyt pandemian jälkilaineilla tämän oikeuden täytyisi näkyä kuntien työssä korostetusti. Sote-uudistuksen myötä sote-palvelut siirtyvät maakunnalle, minkä on katsottu parantavan hoitoon pääsyä. Toimimattomat ja aliresurssoidut lasten ja nuorten mielenterveyden palvelut kuormittavat myös lastensuojelua ja pahimmillaan avun saamiseksi omat vanhemmat joutuvat tekemään lapsestaan lastensuojeluilmoituksen. Koulujen osalta panostamme oppilas- ja opiskelijahuoltoon, kun eduskuntaan tuodaan syksyllä esitys sitovista mitoituksista oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin. Uutta, koulupoissaoloihin puuttuvaa, sitouttavan kouluyhteisötyön mallia myös pilotoidaan parhaillaan.

Hallitus antoi vastikään eduskunnan käsiteltäväksi koulutuspoliittisen selonteon. Lähes satasivuinen selonteko luo näkymän kohti 2040-luvun koulutusta ja tutkimusta. Suomalainen menestys nojaa vahvaan sivistyspohjaan ja tämän pohjan säilyttämiseksi myös muuttuvassa maailmassa esitetään lukuisia toimenpiteitä. Yksi merkittävä muutos koulutuksen kentällä liittyy ikäluokkien pienenemiseen.

Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 jo 80 kuntaa, joissa lapsia syntyy alle 15 vuodessa.
Tästä syystä esitämme, että sekä lainsäädännön että rahoitusjärjestelmän tulisi jatkossa huomioida paremmin kuntien erilaiset olosuhteet. Tätä tukemaan esitetään myös velvoittavia laatutavoitteita esi- ja perusopetuksen järjestämiselle. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista, että opetusta järjestetään kuntien yhteistyönä. Pienenevistä ikäluokista säästyvää laskennallista rahoitusta tulisi käyttää edelleen esi- ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen. Esitämme myös myönteisen erityiskohtelun eli tarveperustaisen rahoituksen vakiinnuttamista osaksi valtionosuusjärjestelmää.

Selonteossa esitetään, että Suomi sitoutuu ylihallituskautisesti koulutukseen ja tutkimukseen investoimiseen myös tulevaisuudessa. Vai siten voimme jatkossakin menestyä kansakuntana.