Kulttuuri ja taide ovat ratkaisuja moneen nykyajan haasteeseen

Kävin keväällä tapaamassa kulttuurituottajaksi opiskelevia ja vastavalmistuneita nuoria, jotka kertoivat miksi heidän mielestään kulttuuria pitäisi tukea juuri nyt. Yksi kertoi perusteluksi sen, että kulttuuri pystyy auttamaan nuorten syrjäytymistä, toinen kertoi sen bisnespotentiaalista.

Yksittäisen taideteoksen tehtävä ei välttämättä ole vaikuttaa kummallakaan yllä mainitulla tavalla yhteiskuntaan. Mutta kokonaisuutena kukoistava ja monipuolinen kulttuuritarjonta, jonka äärelle löytävät omista kiinnostuksenkohteistaan käsin kaiken ikäiset suomalaiset, on yksi ratkaisu moneen haasteeseen.

Kulttuuri ja taide luovat hyvinvointia ja kasvua

Kulttuuri ja taide tuottavat tutkitusti osallisuuden kokemuksia. Ne auttavat ymmärtämään muita ihmisiä ja itseään. Ne luovat merkityksellisyyden kokemuksia – terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja tieteen perustutkimus yhdessä luovat sen osaamispohjan, jonka varassa syntyy kasvua. Tulevaisuuden selviytyjäaloja kun ovat ne, jotka eivät noudata sääntöjä, vaan vaativat kommunikointia muiden ihmisten kanssa ja luovaa ongelmanratkaisua.

Toki valitettava tilannekuva yksittäisten taiteilijoiden näkökulmasta on se, että huoli työstä ja toimeentulosta on monelle kipeää todellisuutta. Vaikka luovuuden arvo periaatteessa ymmärretään, se ei ole tehnyt luovista aloista tekijöilleen helppoja.

Vaikka taiteella ja kulttuurilla on positiivinen vaikutus talouselämään, ne eivät kuitenkaan kokonaisuutena pärjää ilman merkittävää julkista tukea. Monipuolinen ja laadukas kulttuuri- ja taide-elämä syntyy siitä, että myös pienten yleisöjen taiteella ja hintavilla taidemuodoilla on mahdollisuus toteuttaa ammattimaisia teoksia, joihin useimmilla suomalaisilla on varaa. Ilman julkista tukea ei pärjäisi useimmat nykyisistä taidemuodoista.

Valton tuki luo vakaan pohjan taide- ja kulttuurialoille

Suomalaisen kulttuuri- ja taide-elämän vahvuuksia on laaja yleisöpohja, kulttuurin ja taiteen korkea taso, tasa-arvoiseen saatavuuteen ja saavutettavuuteen tähtäävä kulttuuripolitiikka sekä laadukas koulutus. Yleisöpohjaa on kuitenkin edelleen laajennettava, jos ja kun halutaan tarjota kaiken ikäisille suomalaisille mahdollisuus päästä käsiksi kulttuurin ja taiteen hyvää tekeviin vaikutuksiin.

Lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen pohja luodaan peruskoulussa. Kaikista väestöryhmistä heikoin kulttuuriosallistuminen on kuitenkin eläkeläisten, työttömien ja pitkäaikaissairaiden keskuudessa. Siksi on pidettävä huoli paitsi kulttuuripalveluiden edullisuudesta, myös niiden saatavuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jälkimmäisestä vastuu on kunnilla ja maakunnilla.

Kulttuuri- ja taidealan yhteinen tavoite tänä kiihkeänä vaalikeväänä on ollut nostaa opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin osaston budjetti prosenttiin valtion budjetista. Vaikka kunnat tukevat kulttuuria ja taidetta suurin piirtein samalla summalla kuin valtio, ja yksityisellä rahalla on kulttuurialalla merkittävä rooli, juuri valtion tuki luo sen vakaan pohjan, jonka varassa muutkin toimintaedellytykset voivat parantua. Julkinen tuki auttaa luomaan kulttuurin ja taiteen menestystarinoita. Mikä tärkeintä, sen avulla saamme tasa-arvoisemman ja sivistyneemmän kansakunnan.