» Uutishuone » Blogi » Kovat odotukset, jännittävää draamaa ja iso lässähdys

Kovat odotukset, jännittävää draamaa ja iso lässähdys

Harri Hietala

”Tavallistakin tärkeämpi puolivälin kehysriihi” kirjoitin kehysriihen alla blogissani. Odotukset olivat kovat, koska oli tulossa päättäväisesti toimineen hallituksen puoliväliriihi. Hallitusohjelmaa oli toteutettu määrätietoisesti ja samalla hoidettu koronakriisiäkin todella tuloksekkaasti. Koronakriisin johdosta oli jouduttu ylittämään valtion talouden kehykset, mutta toisaalta oli luvattu palata kehyksiin.

Kun koronakriisin hellittäessä nyt rokotusten myötä, on odotettavissa erityisen hyvää talouskehitystäkin, ei kehyksiin palaamisen pitänyt olla ainakaan kaukana vuonna 2023. Tuskin kukaan odottikaan paluun tapahtuvan vielä 2022, koska kriisin jälkihoito vaatii omat panostuksensa. Ensimmäinen lässähdys tulikin hurjan draaman ja ennätyksellisen pitkän kehysriihen jälkeen siitä, että vuonna 2022 venytetään kehystä 900 milj. eurolla eikä vuonna 2023 olla lähelläkään hallitusohjelman kehystä (ylitys 500 milj. euroa). Suhdanne syillä tätä ei voi perustella eikä jälkihoitokaan tällaisia summia vaadi.

Mutta ne kovat odotukset olivat etenkin koskien rakenteellisia uudistuksia, työllisyystoimia ja tulevaisuuden talouskasvun perusteita vahvistavia uudistuksia ja panostuksia. Katsominen siis hallituskauden loppuun ja ylikin turvaten hyvinvointivaltion palveluita väestön ikääntyessä.

Edellä mainituista koulutusta, tutkimista ja kehittämistä ajatellen odotukset kohdistuivat etenkin talouskasvun perusteita vahvistaviin uudistuksiin ja panostuksiin työllisyyspanostuksia ja -uudistuksia unohtamatta. Näidenkin osalta oli lupailtu ja osin jo siirrettykin (mm. työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset) ratkaisuja nimenomaan tähän puoliväliriiheen.

Hallitusohjelmassakin mainitut tavoitteet mm.  tutkimus- ja kehittämispanostusten nostamisesta 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen sekä korkeakoulutettujen osuuden nostamisesta puoleen nuorissa aikuisissa edellyttävät toimia ja pysyvämpiä päätöksiä nyt – sen verran pitkä on viive panostuksesta itse tuloksiin. Tämä onnistuu kehityksenkin puitteissa, mutta vaatii juuri painotuksien muuttamista.

Valmista toki nytkään ei odotettu, vaan ns. rakenteellisia uudistuksia riittää tulevillekin hallituskausille. Mitä sitten saimme tuloksena – kehysten lässähdyksen lisäksi?

No ikävä kyllä, lisää lässähdyksiä! Työllisyyteen tehdään kyllä panostuksia, mutta ne suuret ja välttämättömät uudistukset työmarkkinoiden rakenteisiin puuttuvat yhä. Korkeakoulutettavien määrän lisäämiseen ei lisää varoja näy. Tieteeseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan ei tullut panostuksia eikä kannusteita ratkaisevassa asemassa olevalle yksityiselle sektorille. Jälleen kyllä yksi työryhmä teeman ympärille. No toivottavasti tuloksia ja nimenomaan päätöksiä nähdään jo syksyn budjettiriihessä edes tältä osin.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen pysyvämpi korjaus kehyksiin puuttuu. Yleissivistävänkin puolella etenkin lukion rahoitus on jäänyt jälkeen. Oppivelvollisuuden kustannuksetkaan eivät tule nykyisellä rahoituksella kokonaan katetuksi.

Aiemmassa koulutuksen ja tutkimuksen kehyksessä pysymisestä ei voi oikein kiitellä, sillä eihän se edellyttänytkään päätöstä. Toki OKM:n kehykseenkin on muutoin tulossa 35 milj. euron leikkaus – kohdennusta ei vielä tiedetä. Päätöstä edellytti koronaylitysten leikkaaminen ja/tai tarvittaessa painopisteiden muutokset kehyksen sisällä. Aina täytyy kuitenkin muistaa myös kiittää, kun on aihetta!

Kiitetään luvatusta lisäbudjetista koulutukseen koronavaurioiden korjaamiseksi – tosin korjaaminen ei tapahdu lukukaudessa tai edes yhdessä lukuvuodessa eikä lisäbudjetin panostuksen suuntaamisesta tai edes koosta saatu vielä tietoa. Kiitetään myös tieteen ja taiteen veikkausvoittovarojen alenemisen kompensoimisesta – ainakin nyt alkuun. Lisäksi kiitetään etenkin kunnianhimoisesta koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistämisen tavoitteesta. Tämä kuitenkin edellyttää panostuksia ja varsinkin esteiden ja hidasteiden nopeaa purkamista. Kiitetään vielä varauksin myös oppisopimuksen koulutuskorvauksen uudistamiskokeilusta. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa koulutuksen järjestäjien rahoituksen vähenemiseen.

Jaa

Seuraa

Harri Hietala

Kirjoittaja on Sivistan ekonomisti.