» Uutishuone » Blogi » Koulutusselonteko 2020 – enemmän kuin asiakirja muiden joukossa?

Koulutusselonteko 2020 – enemmän kuin asiakirja muiden joukossa?

Jussi-Pekka Rode

Hallitus on käynnistänyt koulutuspoliittisen selonteon valmistelun opetusministeri Li Anderssonin johdolla. Koulutuskuntayhtymä Tavastian fasilitoimassa kutsutilaisuudessa Hämeenlinnassa 25.11.19 opetusministeri totesi läsnäolijoille toivovansa, että koulutusselonteko saavuttaa lähes yhtä tärkeän aseman Suomessa kuin puolustuspoliittinen selonteko. Koulutusselonteon motto on ”huipulla myös tulevaisuudessa”.

Työhön halutaan osallistaa laaja joukko ja lopullisesti selonteosta päättää eduskunta. Koulutusselonteolla on näin mahdollisuus olla vähintäänkin tärkein koulutuspoliittinen asiakirja edellisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) jälkeen.

Koulutusta kehitetään kokonaisuutena

Hämeenlinnassa kuultiin paljon hyviä puheenvuoroja pitkäjänteisen kehittämisen puolesta, vaikka monissa puheenvuorossa oli mukana paljon huolta lähitulevaisuudesta. Tuoreen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano huolettaa yhä. Opetusministeri Andersson veti keskustelun yhteen lopuksi todeten, että koko koulutusjärjestelmää kehitetään selonteon myötä kokonaisuutena. Tämä on ollut pitkään

Sivistankin tavoitteena.
Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa selonteossa keskittyä neljään teemaan:
1) Koulutus- ja osaamistason nousuun niin, että oppimiserot kaventuvat ja tasa-arvo lisääntyy.
2) Koulutuksellista tasa-arvoa ja koulutuksella saadaan tasa-arvoa.
3) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen.
4) Suomi on houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida.

Teemojen sisältö kumpuaa hallitusohjelmasta, mutta myös aiemmista tutkimuksista ja selvityksistä. Teemat osuvat myös moniin kipukohtiin. Syntyvyys on vahvasti laskussa, joten nuorista huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Maahanmuuttovirasto estää jäykillä prosesseillaan opiskelijoiden tulemisen Suomeen, joten on tärkeää pitää esillä tavoitetta kasvattaa työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuttoa. Myös oppimiserot ovat kasvussa erityisesti esimerkiksi LUMA-aineissa.

Pannukakku vai menestys?

Pelkona on silti, että koulutusselonteko jää vain yhdeksi asiakirjaksi muiden joukoksi. Viimeistään seuraavan hallitusohjelman myötä se on vaarassa jäädä sivuun. Edellinen ”Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle” 2006 on enää harvojen muistissa ja sen konkreettinen pitkäaikainen vaikutus lienee ollut melko vähäinen.

Menestyksen eväät selonteolle on, jos uskalletaan katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja jättää päivänpolitiikka vähemmälle. Selonteko kannattaa laatia siis suurella huolella tutkimustietoa hyödyntäen ja laajasti sidosryhmiä kuunnellen – sekä myös haastaen.

Jaa

Seuraa

Jussi-Pekka Rode

Kirjoittaja työskentelee Sivistassa elinkeinopoliittisena asiantuntijana.