» Uutishuone » Blogi » Katse koronan yli: kansainvälisten osaajien houkuttelu, rekrytointi ja maahanmuutto kuntoon

Katse koronan yli: kansainvälisten osaajien houkuttelu, rekrytointi ja maahanmuutto kuntoon

Laura Lindeman

Näinä aikoina yksi jos toinenkin haikailee kristallipallon perään. Aika näyttää kuinka hyvin kukin on osannut tulevaisuuteen nähdä. Yksi asia kuitenkin on varmaa. Osaamisen ja inhimillisen pääoman merkitys tulee entisestään kasvamaan maailmassa, jossa vanhat ajattelutavat eivät päde ja koko yhteiskunnalta vaaditaan kykyä uudistua. Globaali kilpailu osaajista tulee todennäköisesti entisestään pahenemaan, kun ympäri maailmaa janotaan uusia ideoita, kasvun mahdollisuuksia ja uskallusta nähdä kriisin jälkeiseen aikaan.

Yritykset, jotka ovat rekrytoineet kansainvälisiä osaajia kertovat, että työyhteisön kansainvälistymisen myötä heidän uskottavuutensa ja kyvykkyytensä kansainvälisessä liiketoiminnassa kasvaa, verkostot Suomen ulkopuolella vahvistuvat ja organisaation innovatiivisuus saa potkua. Ei hassumpia valtteja jälleenrakennukseen.

Ne yhteiskunnat, yritykset ja organisaatiot, jotka pystyvät kriisin keskellä pitämään huolta inhimillisestä pääomastaan, panostamaan osaamiseen ja huolehtimaan, ettei kukaan putoa kelkasta, tulevat todennäköisesti selviämään kriisistä pienimmin vaurioin. Suomella on tähän kaikki edellytykset. Yhteiskunnalta vaaditaan kuitenkin roppakaupalla rohkeutta ja viisautta investoida koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tilanteessa, joka näyttää julkisen talouden tasapainon kannalta synkältä.

Suomella monta vetovoimatekijää kansainvälisten osaajien houkutteluun

Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja toimivuus myös koronan aikana voi toimia Suomen maineen ja maakuvan kannalta vetovoimatekijänä kansainvälisille osaajille. Meillä on nyt näytön paikka siinä, että osaajien houkuttelutyössä käytetylle sloganille ”Finland works – now let it work for you” löytyy katetta. Jos pystymme pitämään kriisin aikana huolta Suomessa olevista kansainvälisistä osaajista, kiinnittyvät he yhä vahvemmin Suomeen ja toimivat myös sanansaattajinamme tulevaisuudessa. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota työttömyyden kasvaessa ainakin lyhyellä tähtäimellä, jotta emme menetä näitä Suomessa koulutettuja osaajia.

Taloustieteilijät vaikuttavat kuitenkin olevan aika lailla yksimielisiä siinä, että kriisin jälkeen tuttu teema työllisyysasteen noston tarpeesta palaa. Uudelleenrakennus tarvitsee lisää ihmisiä työmarkkinoille erityisesti korkean lisäarvon tehtäviin. Tätä voidaan tukea jatkamalla Talent Boost -toimia kansainvälisten osaajien houkuttelun, rekrytoinnin ja maahanmuuttoprosessin kehittämiseksi. Pidetään katse siis tiukasti horisontissa.

 

Jaa

Seuraa

Laura Lindeman

Kirjoittaja työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä Työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen –yksikössä johtavana asiantuntijana ja Kansainvälinen osaaminen ja työvoima –tiimin vetäjänä.