Jukka Holmberg: Luotettava tieto on kansakunnan menestystekijä

Sivistyksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, että tietää, miten asiat ovat todellisuudessa. Sivistykseen tarvitaan luotettavaa tietoa ja halua sen omaksumiseen.

Tutkimus tuottaa uutta, tieteellisesti varmistettua tietoa, jota hyödynnetään oppimateriaaleissa ja opetuksessa. Journalismi puolestaan tuottaa faktatarkistettua ajankohtaistietoa medioiden kuluttajille.

Oikea tilannekuva on tärkeä sekä yksilöille, yhteisöille että kansakunnille. Menestyminen on mahdollista vain, jos valinnat ja päätökset tehdään tosiasioiden pohjalta.

Autoritääriset valtiojohtajat betonoivat valtansa tukahduttamalla ensimmäiseksi sananvapauden. Demokraattisessa yhteiskunnassa sen sijaan päätöksentekoa edeltää vapaa kansalaiskeskustelu. Sen olennainen osa on vallanpitäjistä riippumattoman median tuottama journalismi. Tällainen valtio ei hyökkää naapurimaahan luulotellen, että miehittäjät otetaan vastaan ruusujen kera.

Demokratiassa pyritään yhteisiin faktoihin ja omiin mielipiteisiin. Mielipiteistä ei Suomessa ole pulaa, mutta faktapohjaisuutta haastetaan monelta suunnalta.

Luottamus uutisiin ja tiedotusvälineisiin on Suomessa maailman huippua. Se luo samalla luottamusta yhteiskunnan muihin instituutioihin. Luottamusyhteiskunta selviää paremmin myös kriiseistä ja poikkeusoloista, kuten viime vuosina on nähty. Valtaosa suomalaisista on uskonut, että koronavirus oli olemassa, rokotus kannatti ottaa ja että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan eikä päinvastoin.

Toisenlaisiakin tarinoita kerrotaan netissä ja somessa. Osa niistä tuotetaan ja levitetään Suomen rajojen ulkopuolelta. Tarkoitus on horjuttaa suomalaista yhteiskuntaa.

Luotettavan tiedon tuottaminen on käynyt medioille taloudellisesti yhä vaikeammaksi, kun kansainväliset alustajätit ovat vieneet valtaosan digitaalisista mainostuloista. Samaan aikaan lehtien jakelun ja painamisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti.

Suomeen tarvitaankin muiden Pohjoismaiden kaltaista mediapolitiikkaa, jossa huolehditaan sekä yksityisen media-alan että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan edellytyksistä. Keskeisiä keinoja ovat lehtien ja kirjojen arvonlisäveron alentaminen, tasapuolinen mediatukijärjestelmä ja alustajättien sääntely.

Kun väärää tietoa ei voi verkosta kokonaan poistaa, on huolehdittava, että tarjolla on riittävästi oikeaa tietoa. Lisäksi tarvitaan valistunut, medialukutaitoinen kansalainen, joka erottaa journalismin periaattein tuotetun tiedon kaikista muista viesteistä. Journalismissa pyritään totuuteen, harkitaan mitä julkaistaan, tarkistetaan faktat, korjataan virheet ja kannetaan vastuu sisällöstä.

Seuraavalla vaalikaudella on vahvistettava informaatiolukutaidon opetusta kaikilla oppiasteilla. Tätä työtä tukevat Uutismedian liitto, Aikakausmedia ja mediat eri puolilla Suomea. Kyse on tiedon huoltovarmuudesta, joka vahvistaa Suomen henkistä resilienssiä.