» Uutishuone » Blogi » Innovaatioita syntyy verstaan lattialla

Innovaatioita syntyy verstaan lattialla

Nykyisellä osaamisella ja toimintamallilla niin suomalainen yhteiskunta kuin sen yksittäiset yritykset ja yhteisöt saavat aikaan niiden nykyiset tulokset; kilpailuasemassa, asiakastyytyväisyydessä tai erilaisissa taloudellisissa indikaattoreissa. Mikäli tavoittelemme nykyistä parempia tuloksia, osaamisia, toimintaprosesseja, tuotteita ja palveluita on meidän uudistettava kunkin alan yleistä kehitystä askel nopeammin.

Monella toimialalla merkittävät alaa uudistavat innovaatiot syntyvät korkeakoulujen vastuulla olevan tutkimuksen tai yritysten omarahoitteisen tutkimustoiminnan tuloksina. Aivan vastaavasti monilla toimialoilla innovaatioita syntyy myös verstaan lattiatasolla, käytännön työtehtävien yhteydessä.

Suomalaisen innovaatiokeskustelun ja -järjestelmän suuri haaste on havaita ja huomioida molemmat em. innovaatioiden lähteet. Erityisesti innovaatioiden levittäminen ja hyödyntäminen kulloisenkin toimialan kokonaishyödyksi, esim. uudeksi toiminnalliseksi standardiksi, vaatii varsin erilaisia ratkaisuja.

Tuottavuuden parantaminen on noussut keskeiseksi käsitteeksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen luodessa kilpailukyvyn avaimia Suomelle. Yhteinen päämäärä on päästä eroon nykyisestä yhteiskuntaa vaivaavasta halvaannuksen tilasta. Parin viime vuoden aikaan tuottavuutta ei ole onnistuttu parantamaan riittävästi, koska sitä ei ole osattu etsiä oikeista suunnista. Tuottavuusloikkaa ei tulevaisuudessakaan voida saavuttaa pelkästään työn määrää lisäämällä, vaikka se on ollut pääteemana keskusteluissa. Avainsana tulevaisuudessa on työn tuottavuus ja sen lähde erilaiset tuotteita, palveluita ja toimintamalleja koskevat innovaatiot.

Laadukas tutkimus ei pelkästään riitä. On varmistettava myös suomalaisten tuotteiden ja palveluiden, menetelmien ja prosessien sekä työyhteisöjen toiminnan laatu ja kustannustehokkuus. Ammatillinen koulutus on eräs merkittävimpiä siirtomekanismeja tutkitun tiedon sekä yritysten ja yhteisöjen tuotannollisten ja asiakaspalveluprosessien uudistamisen välillä. Siksi on syytä tunnistaa ja tunnustaa ammatillisen koulutuksen rooli ja potentiaali alueellisissa innovaatiojärjestelmissä.

Asiakkaiden arvostukset ja odotukset monimuotoistuvat globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa. Moni toimiala ja yritys on hämmentynyt, jopa hädissäänkin muutoksessa, osa kertoo innostuksesta kaiken uuden edessä. Suuren muutoksen edessä aina osa meistä kääntyy sisäänpäin, käpertyy tuttuun ja turvalliseen ikään kuin toivoen, että ”paha menisi ohi”. Osa puolestaan suuntaa katseensa eteenpäin, näkee mahdollisuuksia, ottaa omaa toimenkuvaansa laajemmin vastuuta yrityksensä strategisten muutospäämäärien saavuttamisesta ja toimii ratkaisukeskeisesti uuden tilanteen ehdoilla.

Yritysten ja työmarkkinoiden dynamiikka laajemminkin on parantunut aina silloin, kun osaamisen johtamisen painoarvoa ja siitä johdettujen eri kehittämisprosessien määrää on lisätty. Vastaavasti dynamiikka on kärsinyt aina silloin, kun osaamisen johtamisen painoarvoa yrityksissä ja yhteiskunnassa on vähennetty.

Innovatiivisuuden kehittäminen ja innovaatioiden hyödyntäminen ovat keskeinen osa yritysten strategista muutosjohtajuutta. Mutta millainen ihmiskuva ohjaa työyhteisön johtamista ja kehittämistä: onko hyvä ammattilainen ainoastaan taitava työnsä tekijä, vai myös työnsä ja koko työyhteisön kehittäjä? Miten johto vastuuttaa koko organisaation asiakastyytyväisyyden tai palveluprosessien nykytilan arviointiin ja kehittämiseen? Miten johto luo kanavat työntekijöiden tekemien ideoiden ja aloitteiden kululle päätöksentekoon, miten se pitää ne auki?

Yrityskulttuuria pitää ja voi johtaa! Kokonaisvaltainen johtaminen on tässäkin avainasemassa … ja sen määrittäminen, mikä on tärkeää. Liiketaloudellinen tulosmuuttujien mittaaminen on tärkeää, mutta vieläkin tärkeämpää on asettaa numeerisia tavoitteita sellaisten toimenpiteiden tekemiselle, jotka johtavat jatkossa parempaan taloudelliseen suorituskykyyn.

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Reformin keskeinen päämäärä on tuotettujen palveluiden asiakaslähtöisyyden lisääminen. Yritysasiakkaalle tämä merkitsee sitä, että myös tutkintotavoitteisille koulutusprojekteille voidaan asettaa entistä selvemmin ko. yrityksen kilpailukykyä tukevia konkreettisia vaikuttavuustavoitteita.

Vuoteen 2018 kulminoituvan ammatillisen koulutuksen reformin saavutettua päämääränsä jäljelle ei jää vain entistä harvempi verkko nykyisenlaisia koulutuksen järjestäjiä. Sen sijaan kohtaamme täysin uudistuneita järjestäjiä ja palvelutuottajia, jotka vastaavat tehokkaasti niin yhteiskunnan kuin elinkeinoelämän ja kansalaisten entistä monimuotoisiin tarpeisiin.

Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeiden sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisen muuttuessa Suomessa olisi syytä käynnistää ja resursoida kasvua ja kilpailukykyä parantava ammatillisen huippuosaamisen eritystoimenpideohjelma. Sen ensisijainen päämäärä voisi olla tukea yritysten kilpailukyvyn kehittymistä myönteisessä suhdannevaiheessa. Vaikka tilauskannat maailmantaloudessa ovatkin kasvusuunnassa, tilausten kohdistuminen nimenomaan Suomeen ja suomalaisen työn tuloksiin ei ole itsestään selvyys.

Jaa

Seuraa