Ilona Lundström: Suomi paalupaikalle EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa

Suomi on kuluneen talven aikana tehnyt tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan historiaa. Parlamentaarinen työryhmä on määrittänyt Suomen TKI-toiminnalle kunnianhimoisen tavoitetason niin määrällisesti (kuuluisa 4 % BKT:sta) ja laadullisesti. Suositusten toimeenpano on lisäksi betotoitu kahdella rahoituslailla, toinen koskien suoraa rahoitusta ja toinen t&k-verovähennyksiä.

Parlamentaarisen työryhmän suositukset koskivat myös EU-rahoitusta. Sen hyödyntämisen edellytyksiä tulee kasvattaa.

Hyvästä kohti erinomaista EU-rahoituksen hyödyntämistä

Iloisia uutisia tilastorintamalta: Suomi pärjää yhä paremmin EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa. Saamme lähes tuplasti takaisin sen minkä TKI:n osalta EU-budjettiin panostamme. Nyt kun rahoituskehyskauden 2021-2027 puolivälitarkastelu on alkanut, tätä viestiä voivat kaikki talkoisiin osallistuneet tutkijat, yritykset ja muut innovaattorit ylpeydellä viedä eteenpäin.

Suomalaisten osallistujien profiili ohjelmassa on varsin tasapainoinen. Erityisesti pk-yritysten osallistumisinnokkuus ja –menestys on merkillepantavan hyvää. Sen sijaan kansallinen huoli on suurten yritysten halusta hyödyntää EU-rahoitusta. Siinä jäämme verrokeillemme jälkeen. Ehkä mahdollisuuksia tulisi perata teollisuudessa vieläkin aktiivisemmin?

Tilastoissa näkyy myös kaventunut kilpailu kansainvälisesti. UK ja Sveitsi eivät enää nettoa ohjelmasta kuin ennen ja maailman tilanne on tuonut rajoitteita globaalille yhteistyölle, syystäkin. Mutta Suomi on osannut kalibroida itsensä hyvin uuteen geopoliittiseen tilanteeseen. Erityistä on menestys Euroopan innovaationeuvoston uusissa instrumenteissa. Suomi on kärkiviisikossa deep tech -startup-yritysten rahoituksessa. Juuri tätä syväteknologiaosaamista Eurooppa tarvitsee kilpailukykynsä vahvistamiseksi.

Hyvä Suomi ja hyvä suomalaiset startupit!

Jos numeroita murskaa oikein tarkkaan, näkyville saadaan myös heikkouksia. Näistä systeemisin on kansallisen vastinrahoituksen hidastava vaikutus EU-rahoituksen hyödyntämiselle. EU-rahoitus ei koskaan ole 100-prosenttista. Mitä kalliimpia tiede- tai teknologiainfrastruktuureita tarvitaan, mitä korkeammalle teknologian valmiusasteikossa noustaan, mitä laajempaa kansainvälistä aineistoa kerätään, mitä terävimpiä huippuosaajia maailmalta projekteihin houkutellaan – sitä enemmän kansallisen TKI-rahoituksen avulla luodaan pohjaa menestykselle ja strategiselle osallistumiselle EU-hankkeisiin.

Suomen kasvavaa menestystä ja EU-rahan kotiuttamista tulee vahvistaa parlamentaarisen työryhmän suosituksen mukaisesti. Se kirjasi raporttiinsa tavoitteeksi luoda toimiva malli kansallisen vastinrahoituksen turvaamiseksi eri TKI-toimijoille. Tämän tavoitteen toteuttamiseen on ryhdyttävä ensi töinä.

Hyvää vaikuttamista jatkettava

Suomi ja suomalaiset toimijat vaikuttavat aktiivisesti EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan ja rahoituksen painopisteisiin. Sitä on hienoa seurata. Taannoisessa megakonsultaatiossa puiteohjelman tulevaisuudesta suomalaisia vastaajia oli kahdeksanneksi eniten Euroopassa, Pohjoismaista ja Baltian maista eniten. (Hyvä me!). Suomi on myös aina toimittanut ensimmäisten maiden joukossa koordinoidut näkemyksensä ohjelmakomiteassa. Lisäksi Brysselin koneet lentävät jälleen normaalisti. Vaikka digivaikuttaminen on uusi hieno mahdollisuus ja kannustan hyödyntämään sitä entistä luovemmin, ei se ihan kokonaan korvaa henkilökohtaisten suhteiden merkitystä.

Vaikuttamisessa tärkeää on volyymi ja toisto, terävyys ja oikea-aikaisuus. Oikea-aikaisuus on EU-kontekstissa aina myös hienoista ennenaikaisuutta. Siemenet Suomelle tärkeille asioille tulee kylvää Brysselissä varhain, silloin kun asioiden päällä näyttäisi vielä lumi olevan sulamatta.