» Blogi » Hyvän elämän aineksia luodaan oppilaitoksissa

Hyvän elämän aineksia luodaan oppilaitoksissa

Koulutus, osaaminen ja sivistys ovat toimivan yhteiskunnan ja taloudellisen menestyksen osatekijöitä. Järjestelmätasolla ne ovat vähintään sitä, mutta koulutuksella ja sivistyksellä on lisäksi keskeinen merkitys yksittäisen ihmisen kannalta.

Koulutusta koskevassa uutisoinnissa päähuomion vie tutkintoihin johtavat koulutukset, rakenteelliset muutokset ja rahoitusleikkaukset. Keskustelua on käyty lisäksi ylioppilastutkinnon sähköistämisestä ja koulutusviennistä. Näistä kaikista asioista tuleekin keskustella. Keskustelu vie niin koulutussektoria kuin yhteiskuntaamme eteenpäin.

Palanen, joka julkisesta koulutuskeskustelusta puuttuu, on koulutus, joka ei suoraan tähtää tutkintotodistukseen.

Nuori suuntaa kansanopistoon viettämään niin sanottua välivuottaan viestinnän opintojen pariin. Samalla varmistuu, onko alavalinta oikea ja ajatus korkeakouluun hakeutumisesta sopiva. Kansalaisopiston puukäsityön kurssilla perheen isä harjoittaa kädentaitojaan. Samaan aikaan opiston toisella kurssilla vaimo verestää englantiaan. Sitä vaan tarvitaan töissä enemmän. Eläkkeelle ajat sitten jäänyt maisteri löytää itsensä kesäyliopiston ikääntyvien yliopistosta. Yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta innostunut naapuri selailee sopivan opintokeskuksen tarjontaa. Viikon lopulla sukulaisperhe suuntaa urheiluopistoon kuntotestiin ja inspiroitumaan terveellisemmästä elämästä.

Kaikessa tässä on kyse osaamisen ja sivistyksen karttumisesta, elinikäisestä oppimisesta. Opinnot voivat johdattaa jopa kohti ammattia tai niillä voi päivittää työssä tarvittavia taitoja. Opinnot palvelevat arjessa selviytymistä, tukevat jaksamista ja luovat valmiuksia toimia yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Arkemme rytmittyy, sosiaalisten kontaktien määrä nousee. Osaaminen ja yhteiskuntaan kiinnittävät taidot ovat keskeiset edellytykset hyvälle elämälle.

Kuulostaa arkiselta. Niin pitääkin, sillä nämä opinnot ovat osa noin miljoonan ihmisen arkea. Emme vain tule ajatelleeksi mistä kaikesta on kysymys. Koulutuspolitiikan kielellä vapaasta sivistystyöstä. Etteikö sillä olisi merkitystä!

Jaa

Seuraa