» Uutishuone » Blogi » Heikki Holopainen: Mitä on kansainvälisyys Sivistassa?

Heikki Holopainen: Mitä on kansainvälisyys Sivistassa?

Heikki Holopainen

Suomi on kansainvälistynyt 2000-luvulla huimasti. Korkeakouluissa tämä näkyy esimerkiksi kansainvälisen henkilöstön määrän ja EU-tutkimusrahoituksen osuuden tuplaantumisena, kansainvälisenä yhteistyönä tehtyjen yhteisjulkaisujen roimana lisääntymisenä ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä nelinkertaistumisena.

Kansainvälisyys näkyy Sivistan edunvalvonnan painopisteissä

Korkeakouluille kansainvälisyys on yhtä aikaa arkipäivää ja elintärkeää. Kansainvälisyys on keino nostaa laatua ja vaikuttavuutta. Mutta miten kansainvälisyys näkyy työmarkkina- ja edunvalvontajärjestö Sivistan arkisessa aherruksessa?

Kansainvälisyys on koko ajan vahvemmin läsnä, kun jäsenkunta kansainvälistyy ja omaa toimintaa kehitetään. Kansainvälisyyden tärkeys jäsenille näkyy Sivistan edunvalvonnan painopisteissä. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton helpottaminen, kansainvälisten opiskelijoiden integrointi työmarkkinoille, englanninkielisen koulutuksen lisääminen, koulutusvienti ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen kotiuttaminen ovat teemoja, joiden puolesta Sivista puhuu.

Työmarkkinatoiminnassa kansainvälistyminen näkyy muun muassa neuvontapalveluissa. Koulutuksia järjestetään englanniksi ja työsuhdekysymyksissä on aiempaa useammin vaikkapa kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä ratkottavia asioita.

Vertailutietoa ja uusia ideoita kansainvälisiltä kentiltä

Oman toiminnan kehittämisessä kansainvälinen vertailu ja uusien ideoiden haku Suomen ulkopuolelta on tärkeää. Sivista on mukana erityisesti eurooppalaisessa yhteistyössä. Toimimalla Euroopan koulutustyönantajien järjestön EFEE:n hallinnossa ja osallistumalla EU-hankkeisiin, sormi pysyy Euroopan koulutus- ja työmarkkinakentän pulssilla. Samalla saamme sitä vertailutietoa ja niitä uusia ideoitakin. Parhaillaan Sivista on mukana koulutussektorin kestävän kehityksen ja koulutusjohtamisen EU-hankkeissa.

Sivistassa kansainvälisyys näkyy toimintaympäristössä, tekemisessä ja painopisteissä, mutta ei vielä oman työyhteisömme koostumuksessa. Tämä on aika tyypillistä työmarkkinajärjestökentällä, jossa toimitaan edelleen vahvasti kotimaisilla kielillä ja syvällä kotimaisen lainsäädännön parissa. Jäsenistön kansainvälistymisen jatkuessa, työmarkkina- ja edunvalvontajärjestötkin seurannevat ennen pitkää perässä.

Jaa

Seuraa

Heikki Holopainen

Kirjoittaja toimii päällikkönä (korkeakoulut ja kansainvälisyys) Sivistassa