Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Hallituksen työllisyystavoite vaati osaamispanostuksia budjettiriihestä

Hallituksen työllisyystavoite vaati osaamispanostuksia budjettiriihestä

Harri Hietala

Kirjoitin alkukesästä Rinteen hallitusohjelmasta: ”Yhteenvetona voidaan eurojen kautta todeta, että koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on kääntynyt kasvavaksi kaikilla koulutusasteilla. Tämä antaa hyvän lähtökohdan koulutuksen järjestäjille lähteä kehittämään toimintaansa, kunhan sääntely ei tätä kahlitse. Samalla kuitenkin täytyy todeta, että merkittävältä osin lisärahoitus tulee olemaan määräaikaista. ”

Nyt loppukesästä valtiovarainministeriön budjettiesityksen jälkeen on ollut kiivastakin keskustelu esitetystä rahoituksesta. Osin aiheesta – osin ehkä yliampuen. Yliampuen siinä mielessä, että kuten jo hallitusohjelmaa lukien tuli selväksi, ikävä kyllä, pysyvää rahoituksen lisäystä tulee erittäin maltillisesti eikä valtiovarainministeriön riihessä vielä suunnattu määräaikaista rahoitusta mitenkään.

Aihettakin kritiikissä on ollut. Koulutuksen järjestäjien talous on erittäin tiukalla edelleen lähes vuosikymmenen leikkausten jälkeen. Jokainen lisäeuro tulee tarpeeseen. Samaan aikaan yhteiskunnassa ja hallitusohjelmassa asetetaan isoja toiveita ja tavoitteita koulutukselle ja tutkimukselle – aivan syystä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan – jalustana olevaa perustutkimusta unohtamatta – odotetaan nostavan tuottavuutta ja edelleen vaurautta, joissa olemme jääneet polkemaan paikallaan ja jälkeen muista kehittyneimmistä talouksista. Koulutuksen odotetaan tukevan kansalaisten jatkuvaa oppimista ja ratkovan kohtaanto-ongelmia osaavan työvoiman saannissa. Sekä tukevan hallituksen tavoitteita työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin ja edelleen julkisen talouden tasapainottamisessa.

Tavoitteet ovat sen verran kunnianhimoisia, että vielä hallitusohjelman rahoituksella niihin ei päästä. Puhumattakaan jos tämän rahoituksen täysimääräistä antamista lykätään myöhemmäksi.

Mikäli hallitus aidosti uskoo tavoitteisiinsa, se korjaa riihessään budjettiesitystä ja myöntää koulutuksen ja tutkimuksen pysyvän lisärahoituksen täysimääräisenä hallituskauden alusta lähtien, sillä osaamis- ja aineettoman pääoman investoinneissa tuottoviiveet ovat monia aineellisia investointeja pidempiäkin.

Lisäksi ns. tulevaisuusinvestointien määräaikaista rahoitusta hallitus myöntää hakijasumien purkamiseen, kohtaanto-ongelmien purkamiseen sekä jatkuvan oppimisen kehittämiseen ja lisäämiseen.

Tekemällä panostuksia jo nyt tuloksia ehditään nähdä jo vuoteen 2023 mennessä, sillä juuri työllisyysasteen nostamiseksi monen osaaminen tarvitsee vain lyhyttä päivittämistä esim. digitaalisten taitojen suhteen. Toisaalta tämä on välttämätöntä, kun suurimmat reservit ovat pitkäaikaistyöttömissä, osatyökykyisissä ja työvoiman ulkopuolella

Jaa

Seuraa

Harri Hietala

Kirjoittaja työskentelee ekonomistina Sivistassa.

Scroll To Top