Emilia Uljas: EU:n ja Naton välinen yhteistyö on entistä kriittisempää

Jos joku olisi vuoden 2022 alussa minulle sanonut, että tätä kirjoittaessani toukokuussa 2023 Suomi on sotilasliitto Naton jäsen, olisin pudistanut päätäni ja hymähtänyt. Eurooppalaisen turvallisuustilanteen muutos – tai ainakin muutoksen laajuus – tuli meille kaikille yllätyksenä. Nyt pitkään liittoutumattomana olleet Suomi ja Ruotsi ovat hakeutuneet Naton jäseniksi. Ja sanotaan heti alkuun: kyllä, uskon, että Ruotsikin tulee lopulta perästä mukaan sotilasliittoon.

Minusta erityisen mielenkiintoista onkin seurata, miten Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen vaikuttaa Euroopan Unionin ja sotilasliiton suhteeseen. Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan Ukrainassa seurauksena myös EU on tihentänyt omien jäsenmaidensa turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Moni onkin pohtinut, mikä jää Euroopan Unionin sisäisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön rooliksi nyt, kun entistä merkittävämpi osa Unionin jäsenmaista on myös Naton jäseniä.

Tässä turvallisuustilanteessa nostaisin arvoksi myös rauhan

Haluan nähdä, että Nato-Suomi edistää myös Naton sisällä meille tärkeitä arvoja, kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa. Tässä turvallisuustilanteessa nostaisin arvoksi myös rauhan – jokainen konflikti tulisi pyrkiä ratkaisemaan ilman väkivaltaa ja ihmishenkien menetystä. Nämä ovat paitsi Suomen myös Euroopan Unionin laajasti tunnustamia arvoja. Olisikin siis loogista, että Euroopan Unioni pyrkisi omalta osaltaan vaikuttamaan Natoon näiden arvojen mukaisesti. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon laajentaa Euroopan Unionin ja sotilasliitto Naton yhteistyön merkitystä.

Nato-keskustelussa monelle jää unholaan, mitä Natossa tehdään arkipäiväisenä virkahenkilötyönä. Nato ei ainoastaan osallistu eri operaatioihin ja pidä sotaharjoituksia ja pöyhkeitä huippukokouksia. Taustalla tehdään paljon myös esimerkiksi sotaa ehkäisevää työtä ja siviilikriisinhallintaa. Tätä työtä EU:n tulisi tukea ja edistää. Täytyy myös pitää huolta siitä, että Nato ei jää syyntakeettomaksi ihmisoikeuskysymyksien tai aikamme suurimman kriisin, ilmastonmuutoksen, edessä. Natolla on vaikutusvaltaisena valtioiden välisenä liittona potentiaalia toimia edelläkävijänä globaalien ongelmien taklaamisessa, ja tämän puolesta sekä Suomen että EU:n tulee pitää ääntä.

Parhaassa mahdollisessa tilanteessa Nato ja EU pystyvät turvaamaan eurooppalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin saumattomasti yhteistyössä, molemmat oman osuutensa hoitaen. Euroopan Unioni ja Nato ovat molemmat tärkeitä läntisen arvoyhteisön instituutioita. Siksi niiden välinen yhteistyö on nyt Naton laajentuessa entistä kriittisempää. Siksi on myös entistä kriittisempää, että Euroopan Unionin ja sen jäsenmaiden ääni Natossa on rauhaa ja ihmisoikeuksia puolustava ääni.

Emilian kuva: kuvaaja Salla Merikukka.