Mika Tammilehto: Ammatillisen koulutuksen roolia työelämälähtöisessä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa tulee vahvistaa

Työelämän kehittäminen on kuulunut ammatillisen koulutuksen tehtäväkenttään jo pitkään. Sen merkitys, rooli ja toteutustavat osana ammatillisen koulutuksen sekä koulutuksen järjestäjien palveluvalikoimaa ovat vaihdelleet eri aikoina ja tilanteissa.

Ammatillisen koulutuksen toimintakenttä on muuttumassa merkittävästi mm. digitalisaation, ilmastonmuutoksen, työn murroksen ja väestökehityksen myötä. Muutokset niin työelämässä ja yhteiskunnassa tulevat olemaan mittavia ja perinpohjaisia. Niitä vauhdittavat osaltaan Covid-19-pandemia ja Ukrainan sodan laukaisemat geopoliittiset muutokset. Viimeksi mainitun vaikutuksia emme vielä edes pysty arvioimaan.

Etenkin taloudellinen toimintaympäristö – samoin kuin turvallisuusympäristö – muuttuu tulevaisuudessa aiempaa epävakaammaksi. Tähän sopeutuminen edellyttää yksilöiltä, työelämältä ja yhteiskunnalta aiempaa vahvempaa resilienssiä sekä muutos- ja uudistuskyvykkyyttä.

Yksilöiden ja työelämän osaamis- ja kehittämistarpeet eivät aina noudata koulutusjärjestelmän sektorirajoja

Ammatillinen koulutus kohtaa tulevaisuudessa uudenlaisia vaatimuksia ja odotuksia. Yksilöiden ja työelämän osaamis- ja kehittämistarpeet muuttuvat usein nopeastikin, eivätkä ne välttämättä noudata tiukasti koulutusjärjestelmän sektorirajoja. Lisäksi ne kytkeytyvät yhä enemmän toisiinsa, jolloin raja koulutuksen ja kehittämistoiminnan välillä hämärtyy.

Monimuotoistuviin tarpeisiin vastataankin yhä useammin yhteistyössä erilaisissa osaamis- ja innovaatioekosysteemeissä ja alustoilla, joissa toimijoina ovat niin yritykset ja julkisen sektorin työpaikat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot kuin muut relevantit sidosryhmät. Tämä haastaa ammatillista koulutusta ja koko koulutusjärjestelmää uudistamaan toimintatapojaan ja -periaatteitaan.

Ammatillisen koulutuksen TKI-toimintaa halutaan vahvistaa niin kansallisesti kuin EU-tasolla

Tarve vahvistaa ammatillisen koulutuksen roolia TKI-toiminnassa ja innovaatiojärjestelmissä on tunnistettu useissa kansallisissa ja EU:n politiikkalinjauksissa, kuten keväällä 2020 valmistuneessa kansallisessa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartassa sekä EU osaamisagendalla ja Euroopan unionin neuvoston marraskuussa 2020 antamassa suosituksessa kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta.

Kansallisessa TKI-tiekartassamme on linjattu, että OKM kehittää yhdessä oman ja muiden hallinnonalan toimijoiden ja yritysten kanssa toimintatapoja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisestä TKI-palvelujen tarjonnasta yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille. Toimintatapoja rakennetaan olemassa olevalle yhteistyölle ja ammatillisen koulutuksen osaamiselle erityisesti käytäntölähtöisissä innovaatioissa.

Ammatillista koulutusta koskevassa EU-suosituksessa puolestaan linjataan, että ammatillinen koulutus saadaan kestokykyiseksi ottamalla se osaksi taloudellisia, teollisia ja innovointistrategioita, mukaan lukien elpymiseen sekä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyviä strategioita.

Tarvitaan yhteinen näkemys ammatillisen koulutuksen TKI-toiminnasta

Ammatillisen koulutuksen kyvykkyyttä osallistua työelämälähtöiseen TKI-toimintaan tulee vahvistaa pitkäjänteisesti osana TKI-tiekartan ja EU:n osaamisagendan toimeenpanoa. On tärkeää muodostaa yhteinen näkemys siitä, millainen rooli ja tehtävä ammatillisella koulutuksella tulisi tulevaisuudessa olla TKI-toiminnassa, jotta se parhaiten palvelisi niin työelämää kuin koko yhteiskuntaa. Sen ohella tarvitaan selkeät askelmerkit sille, miten tavoitetilaan päästään.

Rakettitieteestä ei tässäkään ole kysymys, sillä aiemmat kokemukset työelämän kehittämistoiminnasta ja korkeakouluyhteistyöstä yhdessä ammatillisen koulutuksen uudistetun lainsäädännön kanssa antavat tähän vahvat edellytykset.