Ammatillisen koulutuksen reformista, opiskelijan arvioinnista ja laadusta
Ammatillisen koulutuksen meneillään oleva mullistus on herättänyt monipuolista keskustelua opettajan roolista oppimisen siirtyessä aikaisempaa enemmän työpaikoille. Samaan aikaan on kuitenkin turvattava opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen koulutukseen riippumatta siitä, minkä oppilaitoksen hän valitsee.
Loppuvuodesta lausuntokierroksella ollut lakiluonnos määrittelee opiskelijan opintojen henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin koulutuksen järjestäjän vastuulle. Kyseessä on tärkeä periaate, sillä lainsäädännöllä ei tule puuttua koulutuksen järjestäjän oikeuksiin ja velvollisuuksiin työnantajana. Opettajan tehtävien kirjaaminen lainsäädäntöön olisi vastoin työnantajan työnjohto-oikeutta, joka kuuluu myös koulutusalan työnantajille. Työnjohto-oikeuteen puuttuminen rajoittaisi toiminnan järjestämistä reformin tavoitteiden mukaisesti.
Tehtävien kirjaaminen lakiin ei myöskään takaisi laatua. Se edellyttää muita keinoja.
Tulevassa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä koulutuksen järjestäjiä ohjataan mm. rahoitusjärjestelmän kautta siihen, että opiskelijat työllistyvät tai sijoittuvat jatko-opintoihin. Huoli siitä, että jatkossa arvioinnin suorittaa ”kuka tahansa” jotta opiskelija pääsee läpi ja järjestäjä saa rahansa, on aiheeton. Mikäli opiskelijan osaaminen ei riitä, myös työelämä huolehtii siitä, että perästä kuuluu. Huono laatu vaikuttaa myös oppilaitoksen vetovoimaan. Koulutuksen järjestäjillä on siis erittäin painavat syyt huolehtia jatkossakin tarjoamansa koulutuksen laadusta eri mittapuilla tarkasteltuna.
Lakiluonnoksessa myös todetaan yksiselitteisesti, että ”Koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä.” Edelleen todetaan, että järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta sekä sen vaikuttavuutta ja myös osallistuttava ulkopuoliseen arviointiin.
Opiskelijalla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja työelämä tarvitsee osaavia tekijöitä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuessa alusta loppuun on kaikilla toimijoilla oltava rohkeutta ajatella laatikon ulkopuolelta, muuten tavoitteisiin asiakaslähtöisyydestä, joustavuudesta ja osaamisperusteisuudesta tuskin päästään.