Blogi

Laura Rissanen

Miten kävi koulutusvaalien?

Sunnuntain vaalien piti olla koulutusvaalit. Edellisten vaalien koulutuslupaukset sekä vaalikauden aikana tehdyt mittavat sopeutukset tarjosivat etenkin oppositiopuolueille vahvoja eväitä puolustaa koulutusta ja tutkimusta. Koulutuksen ja tieteen kunnianpalautusta ja tehtyjen leikkausten palautusta monet tahot ehtivätkin lupailla. Vaalien alla koulutus kuitenkin jäi harmillisesti muiden aiheiden jalkoihin. Vaikka ratkaisut niin työllisyysasteen nousuun kuin ilmastonmuutokseen ja vanhusten parempaan hoivaan…

Miapetra Kumpula-Natri

Tulevaisuus luodaan tutkimuksella

Eräs Euroopan unionin suurista menestystarinoista on ollut yhteisen tiede- ja tutkimusohjelman rakentaminen. Horisontti-nimen alla kulkeva ohjelma on ollut kuluvalla rahoituskehyskaudella (2014-2020) niin suosittu, että vain 11,6 prosentille hakemuksista on kyetty myöntämään rahoitusta. Vertailuna, aiemmissa tutkimusohjelmissa vastaava prosenttiluku oli lähemmäs 18. Suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat olleet omissa hakemuksissaan kuitenkin menestyksekkäitä – jokaista Horisontti-ohjelmaa kohden…

Antti Karjalainen

Vapaan sivistystyön rooli korostuu jatkuvassa oppimisessa

#Koulutusvaalit näyttävät olevan tulollaan ja erityisen suureen rooliin tuntuu nousevan jatkuvan oppimisen teema. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko eliniän aikaista muodollista oppimista ja sen erityiseksi merkitykseksi vaalien alla tuntuu tulevan sellaisten tietojen ja taitojen oppiminen, jotka pitävät ihmiset kiinni työelämässä. Jatkuvan oppimisen puolesta esitetyt argumentit ovat erittäin vetovoimaisia. Parhaimmillaan se tarjoaa suomalaiselle yhteiskunnalle taidoiltaan ja tiedoiltaan…

Mirja Hannula

Mitä ongelmaa oppivelvollisuuden pidentämisellä yritetään ratkaista?

Tavoite lisätä perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden määrää on nuorten tulevaisuuden ja työllisyysasteen nostamisen kannalta tärkeä. Koulutustakuun hengessä jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on käytännössä tarjolla paikka lukiossa, ammatilliseen tutkintoon johtavassa tai valmentavassa koulutuksessa. Keskustelussa oppivelvollisuusiän korottamisesta tuntuu unohtuneen, mitä kaikkea ammatillisessa koulutuksessa on jo tehty. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ohjaa oppilaitokset huolehtimaan opiskelijoista ja heidän opintojensa…

Harri Hietala

Miksi koulutukseen kannattaa panostaa?

Tämä ehkä itsestään selvältä kuulostava kysymys kannattaa aina väliin esittää. Yksinkertainen vastaus voisi olla, että hyvinvointivaltion kannalta meillä ei ole edes vaihtoehtoja. Koska kyseessä on moniulotteinen asia, on paikallaan ”palastella” koulutuksen hyötyjä. Koulutuksen taloudelliset ja edelleen hyvinvointihyödyt tulevat tuotannon, teknologian ja työllisyyden kautta. Aineettoman pääoman rooli Suomessa on varovaisestikin arvioituna jo 1,5-kertainen kone- ja laitekantaan…

Teemu Hassinen

Osaaminen Suomen menestystekijäksi investoimalla, luottamuksella ja yhteistyöllä

Globaalien muutosvoimien ja teknologisen murroksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii meiltä uusia tapoja ajatella osaamisen kehittämistä. Selvää on, että osaaminen ja sen tuottaminen on Suomen tulevaisuuden menestystekijä, luonnonvaramme. Meillä on erinomaiset lähtökohdat virittää osaamista, innovaatioita ja tutkimusta tuottava koneistomme vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin. Koneiston merkittävä osa ovat koulutus- ja tutkimusalan organisaatiot. Johtaminen tarvitsee onnistuakseen luottamusta Organisaatiot tarvitsevat…

Mervi Karikorpi

Yliopistojen ja yritysten yhteistyö avaa tohtoreille uusia, mielenkiintoisia työmahdollisuuksia

Teknologiateollisuus ry selvitti viime vuonna jäsenyritystensä osaamis- ja osaajatarpeita. Kyselyn perusteella teknologiateollisuuteen tarvitaan vuosina 2018 – 2021 yhteensä noin 53 000 uutta osaajaa. Teknologiayritykset arvioivat tarvittavan osaamisen tason nousevan useimmissa tehtävissä. Tämä heijastuu myös odotuksiin rekrytoitavien koulutustaustasta. Korkeakoulutettujen osuus 53 000 osaajan rekrytointitarpeesta on yrityspalautteen perusteella peräti 60 prosenttia. Korkeakoulutettujen osuus Suomen henkilöstöstä kasvaisi näin…

Markus Laitinen

Ulkomaalaisissa opiskelijoissa on Suomen tulevaisuus, lukuvuosimaksut mahdollistajana

Tulkintani tuoreesta kansliapäälliköiden raportista on, että Suomen taloudellis-teolliselle tulevaisuudelle riittävän ja osaavan työvoiman määrä on kohtalonkysymys. Samaan aikaan kuitenkin tiedämme, että vuonna 2018 kolmatta vuotta peräjälkeen maassamme syntyi vähemmän ihmisiä kuin kuoli ja että tämä johtaa jatkossa väkiluvun pienenemiseen. Tämä vaikea yhtälö on kuitenkin mahdollista ratkaista hyvin suunnitellulla ja toteutetulla maahanmuuttopolitiikalla. Sen avulla voimme uusintaa…

Heikki Holopainen

The Truth is out there – tiede ja totuuden jälkeinen yhteiskunta

Viime vuosina on puhuttu paljon totuuden jälkeisestä yhteiskunnasta: siitä kuinka tunne ja kokeminen vievät voiton tutkitusta tiedosta. Ilmiö ei ole tässä ajassa syntynyt, mutta siihen törmää menneitä vuosikymmeniä helpommin. Verkkomedia antaa mahdollisuuden kaikenlaisten totuuksien nopealle leviämiselle. Kun vaihtoehtoajattelijat saivat ennen tehdä melkoisen määrän jalkatyötä löytääkseen edes muutaman uskollisen kuulijan, nykyajan käärmeöljykauppias löytää sopivassa verkkoyhteisössä ison…

Jouko Niinimäki

Yliopistojen kansainvälisyyden merkitystä on vaikea yliarvioida

Kansainvälisyys on yliopistolle niin tärkeä laadun varmistuksen työkalu, että sitä on alettu pitää lähes itseisarvona. Yliopistojen kansainvälisyydellä on laadun lisäksi monia merkittäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Kansainvälisyyden kautta kannetaan globaalia vastuuta. Yliopistojen tutkimus tuottaa tietoa, joka kasvattaa yhteistä tietovarantoa. Yhteinen tietämys auttaa kansainvälistä tiedeyhteisöä ratkomaan suuria haasteita, joita ovat esimerkiksi raaka-aineiden, veden ja ruuan saatavuus, ilmastonmuutos, merien…