Uutiset

Opetushallituksen uuden pääjohtajan terveiset

Sivistystyönantajat kävi onnittelemassa 15.10. Opetushallituksen pääjohtajana aloittavaa Olli-Pekka Heinosta. Keskustelimme koulutuksen tulevaisuuden haasteista ja ajatuksista, joita tulevalla pääjohtajalla on sivistyksestä, oppimisesta ja osaamisesta. Terveiset Sivistystyönantajille: Heinonen: Olen seurannut läheltä sote-uudistuksen valmistelua ja sillä puolella tapahtuu nyt paljon myönteisiä asioista. Oppiminen on toinen sektori, joka on kansakunnallemme äärimmäisen tärkeä. Oppimisen kentässä tapahtuu paljon. Meillä on nykyään…

Uusia velvoitteita näköpiirissä opetusalalle

Torstaina 13.10. julkistetussa opettajankoulutusfoorumin kehittämisohjelmassa otetaan kantaa opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Sivistystyönantajat pitää hyvänä, että osaamisen kehittämiseen kannustetaan rahallisella tuella, kuten hallituksen kärkihankkeessa on kaavailtu. Kehittämisohjelmassa on kuitenkin vaarana, että se voi johtaa muista työnantajista poikkeaviin lisävelvoitteisiin. – Osaava henkilöstö on aivan keskeinen asia myös opetusalalla. Osaamisen kehittämisen määrää tai tapoja tai sisältöjä ei kuitenkaan…

Rohkeat korkeakoulut yhteistyössä

Julkisuudessa on käyty viime aikoina paljon keskustelua korkeakoulujen kehittämisestä ja ohjauksesta. Muun muassa Helsingin Sanomien pääkirjoitus otsikoi syyskuun lopussa: ”jos valtio ei käytä ohjausvaltaansa, korkeakoulut eivät jää odottelemaan.” Itse asiassa korkeakoulut tekevät nyt sitä, mitä valtio on ohjauksellaan edellyttänyt. Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti korkeakouluille ohjeet vuosien 2017–2020 toiminnasta sopimista varten. Niissä kannustetaan hyvin…

Opettajien osaamista kyllä kehitetään

Suomalaiset opettajat osallistuvat aktiivisesti osaamisensa kehittämiseen. OECD:n mukaan suomalaisista opettajista peräti 80 % on osallistunut täydennyskoulutukseen edellisen vuoden aikana. Osallistumisaste on ollut nousussa. Opetusalan henkilöstön osaamisen kehittämistä on tuettu valtion talousarviossa vuosittain sekä jatkuvalla rahoituksella että hankerahoituksella. Ensi vuoden jatkuvaksi rahoitukseksi esitetään noin 15 miljoonaa euroa. Vuosina 2016-2018 kehittämiseen panostetaan lisäksi kärkihankerahoitusta yhteensä 50 miljoonaa…

Heikentynyt talous näkyy mielipiteissä

Yliopistojen heikentynyt taloustilanne heijastuu jonkin verran lisääntyneenä tyytymättömyytenä yliopistojen toimintaa kohtaan, selviää Professoriliiton teettämässä Yliopisto professorin työnantajana -kyselyssä. Kyselyyn vastanneista professoreista 65 % kuitenkin suosittelisi yliopistoa työpaikkana ystävilleen. Erityistä huolta professorien parissa kyselyn mukaan aiheuttaa avustavan henkilökunnan vähentyminen, mikä voi näkyä esimerkiksi yliopiston toimintaprosessien hidastumisena tai opetus- ja tutkimushenkilökunnan lisääntyneinä hallinnollisina tehtävinä. Yliopistojen rahoituksen leikkaukset…

Kurkistus koulun arkeen: opettajat jakavat digiosaamista

Opetuksen digitalisaatio ja opettajien osaamisen kehittäminen puhuttavat laajasti. Halusimme tietää, miten ne näkyvät koulujen arjessa. Haastattelimme rehtori Aki Holopaista ja lehtori Kristel Riissasta Munkkiniemen yhteiskoulusta (kuvassa). Koulujen digitalisaatiosta puhutaan nyt paljon, mitä se tarkoittaa Munkkiniemen koulussa? Aki: Meillä on jo kokemusta mm. verkkolukiosta, netissä suoritettavista kursseista. Helsingin yksityiskoulujen opettajien toimesta kehitettiin Kaikki jakoon-seminaarit, joissa keskiössä…

Korkeakoulutukselle riittää markkinoita

Opiskelu suomalaisissa korkeakouluissa muuttuu maksulliseksi EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ensi vuoden alusta. On herännyt keskustelu siitä, onko suomalainen koulutus sen jälkeen enää houkuttelevaa kansainvälisille opiskelijoille. Ruotsi oli saman tilanteen edessä viisi vuotta sitten. Hakijamäärät romahtivat, mutta lähtivät uudelleen nousuun. Elinkeinoelämän keskusliitto EK järjesti opintomatkan Tukholmaan, jotta Ruotsin oppeja voitaisiin hyödyntää meillä. Matkalle osallistui edustajia…

Yliopistolain uudistamisessa suunta on oikea, mutta rahoituksen riittävyys aiheuttaa huolta

Tänään julkaistun yliopistolakiuudistuksen vaikutuksia arvioivan raportin mukaan lakiuudistus on lisännyt yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa sekä joustavoittanut yliopistojen sisäistä päätöksentekoa. Tältä osin lakiuudistus on onnistunut. Valtiontalouden vaikeasta tilanteesta johtuen, uusi yliopistolaki ei onnistunut takaamaan toiminnan rahoitusta, vaikka se oli yksi sen tarkoituksista. Laissa otettiin käyttöön yliopistoindeksi, jonka piti taata yliopistojen perusrahoituksen pysyvän yleisen kustannusten nousun…

Laaja aineisto todistaa – Yliopistoilla taloudellista merkitystä alueilleen

Yliopistoilla näyttäisi olevan merkitystä alueidensa taloudelliselle menestykselle. Yliopistot säteilevät vaikutuksia myös lähialueilleen. Vaikutukset eivät näyttäisi olevan seurausta vain suorista taloudellisista panostuksista, vaan osaamispääoman ja innovaatioiden kasvulla on niin ikään positiiviset vaikutuksensa. Rooli on myös sivistyksellä, sillä yliopistojen olemassa ololla ja demokraattisten arvojen välillä näyttäisi olevan yhteys. Tutkimuksessa on käytetty erittäin laajaa aineistoa, joka kattaa lähes…

Opetusalan työnantajat edistävät digiosaamista eri tavoin

Opetus- ja kulttuuriministeriön esittämä Uusi peruskoulu –ohjelma antaa hyviä linjauksia peruskoulun kehittämiseen. Sen toteuttamisessa on kuitenkin muistettava, että opetuksen järjestäjät ovat työnantajia siinä missä muidenkin alojen työnantajat. Valtaosa Uusi peruskoulu –ohjelman 90 miljoonasta eurosta käytetään opettajien osaamisen vahvistamiseen. Esimerkiksi ohjelmaan sisältyvä peruskoulujen tutoropettaja- ehdotus on kannatettava ja siihen varatut lisäresurssit ovat hyvä tapa edistää koulujen…