Tiedotteet

Lukiokoulutukseen kohdennettiin merkittävät väliaikaisiksi aiotut rahoitusleikkaukset 2010-luvun puolivälissä. Vuoden 2013 alusta saakka opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa on ollut pykälä, joka leikkaa lukiokoulutuksen yksikköhinnasta tietyn opiskelijakohtaisen summan. Summa on tällä hetkellä lähes 1000 euroa. Kymmenen vuotta myöhemmin tämä pykälä on edelleen voimassa heikentäen merkittävällä tavalla lukion rahoitusta. 

Koulutusalan vetovoima on yleisesti ottaen ollut hyvä. Näemme kuitenkin merkkejä siitä, että osaajapula on laajentumassa myös koulutussektorille. Jo pitkään on puhuttu erityisesti varhaiskasvatuksen osaajapulasta. Sivistan 3.11. julkistettu koulutus- ja tutkimusalan barometri antaa myös viitteitä siitä, että koulutuksen järjestäjät eri koulutusmuodoissa ennakoivat rekrytointiongelmien lisääntyvän, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee.   Koulutuksen järjestäjät ovat tuoneet esille huolen…

Sivistystyönantajat (Sivista) ehdottaa, että korkeakouluilla tulisi olla mahdollisuus periä maksuja toista samantasoista korkeakoulututkintoa opiskelevilta. Ehdotus sisältyy järjestön eduskuntavaalitavoitteisiin 2023. Ensimmäisen tutkinnon suorittaminen ja jatko-opiskelu säilyisivät maksuttomana nykyiseen tapaan. Yksilön pitäisi saada vähentää koulutusmaksut verotuksessa. Suomen nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt jälkeen muista OECD-maista. Laajasti hyväksytty tavoite on, että 50 prosenttia ikäluokista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Luku on…

Ammatillisen koulutuksen toimijat ja elinkeinoelämä vetoavat päättäjiin, että koulutuksen rahoitusmallin uudistukset käsitellään osana kokonaisvaltaista toisen asteen kehittämistä. Ammatillista koulutusta pitää jatkossakin tarkastella yhtenä kokonaisuutena työelämän osaamistarpeista lähtien. Rahoitusta ei pidä eriyttää nuorten ja aikuisten osalta.  Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesityksen, jossa myllättäisiin jälleen kerran ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää. Vuoden 2018 alusta alkaen ammatillinen koulutus on…

Hallituksen tänään julkistamat tiedot valtion tulo- ja menoarviosta vuodelle 2023 ovat pääosin kevään kehysriihen päätösten mukaisia. Sivistystyönantajat kantaa huolta inflaation myötä kasvavasta kustannustasosta, joka vaikuttaa myös sivistyksen toimialaan.  

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksista 5.8.2022 saavutetut neuvottelutulokset on hyväksytty liittojen hallinnoissa. Kummankin työehtosopimuksen voimassaoloaika on 9.8.2022-31.3.2024. Työehtosopimuksissa osapuolina ovat Sivistystyönantajat, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Ammattiliitto Jyty ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. – Olemme tyytyväisiä, että kuusi kuukautta kestäneet neuvottelut saatiin vihdoin päätökseen. Keväinen kunta-alan sovittelulautakunnan ratkaisu sotki neuvotteluitamme, mutta lopputulokseen se ei päässyt…

Sovittelija Jukka Ahtela antoi 24.5.2022 kolmannen sovintoehdotuksen yksityistä opetusalaa koskevassa työriidassa. OAJ hylkäsi sovintoehdotuksen jo kolmatta kertaa. Yksityistä opetusalaa edustava työnantajajärjestö Sivista sekä ammattiliitot JHL ja Jyty olisivat sen sijaan hyväksyneet ratkaisun. – Kuntapuolen ratkaisulautakunnan hylätty ratkaisu on sekoittanut OAJ:n työmarkkinaneuvottelut ja se pyrkii valuttamaan yleisen linjan ylittäviä vaatimuksia yksityiselle sektorille. Erikoista sikäli, että kuntapuolella…

Sovittelija Jukka Ahtela on antanut tiistaina 24.5.2022 sovintoehdotuksen yksityistä opetusalaa koskevassa työriidassa. Neuvotteluosapuolet, Sivistystyönantajat, OAJ, JHL ja Jyty, vastaavat sovintoehdotukseen hallintojen käsittelyn jälkeen keskiviikkona 25.5.2022 klo 12. Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä työskentelee yhteensä noin 24 000 työntekijää. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, urheiluopistot sekä taiteen perusopetus. Lisätietoja: Hanne Salonen p….