Tiedotteet
HY247:n työehtosopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos
Sivistan, JHL:n ja Pron välillä saavutettiin torstaina 30.3.2023 neuvottelutulos HY247:n (Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut) työehtosopimuksen uudistamisesta. Uuden työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää vielä osapuolten hallintojen hyväksyntää. Lisätietoja: Hanne Salonen työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat puh. 040 520 4877
Yliopistoja koskeva työehtosopimusratkaisu hyväksytty
Yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta saavutettu neuvottelutulos on hyväksytty liittojen hallinnoissa 30.3.2023. Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piirissä työskentelee yhteensä noin 34 000 työntekijää kolmessatoista eri yliopistossa. Uusi työehtosopimus on voimassa 1.4.2023–31.3.2025 ja sen kustannustaso on yleisen linjan mukainen. Vuonna 2023 palkkoja korotetaan 1.9.2023 lukien 3,5 %:n yleiskorotuksella. Kokoaikaisille työntekijöille maksetaan lisäksi toukokuussa 2023 kertaerä, joka on suuruudeltaan 12,6…
Yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos
Sivistan, JUKOn, Pron ja JHL:n välillä saavutettiin perjantaina iltapäivällä 24.3.2023 neuvottelutulos yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uudistamisesta. Uuden työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää vielä osapuolten hallintojen hyväksyntää. Hallintojen käsittelyt 30.3. klo 15 mennessä. Sisällöstä tiedotetaan sen jälkeen. Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piirissä työskentelee noin 34.000 palkansaajaa 13 yliopistossa. Lisätietoja; Hanne Salonen p. 040 520 4877 Työmarkkinajohtaja, Sivista
Tiukka viesti tulevalle hallitukselle: Koulutustason nosto ei onnistu ilman riittävää rahoitusta
Puolueet ovat luvanneet olla leikkaamatta koulutuksesta. Tämä on hyvä alku, mutta se ei riitä vielä koulutustason nostamiseksi. Kaikki osaaja- ja työvoimantarve-ennakoinnit kertovat samaa kieltä: korkeakoulutetuille on kasvava kysyntä. Tällä hetkellä 25-34 -vuotiaista n. 40 prosentilla on korkeakoulututkinto. Elinkeinoelämällä sekä työmarkkina- ja koulutusalan ammattilaisilla on yhtenevä käsitys siitä, että jatkossa korkeakoulututkinto tarvitaan vähintään puolille nuorista. Korkeakoulujen…
Osaaminen ponnistaa hyvinvoinnista-seminaarissa 21.3: Pandemia-ajan kipupisteiksi opetusalalla nousivat johtaminen ja henkilöstön pedagoginen hyvinvointi
Suomalainen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuskenttä on käynyt läpi pandemian kiihdyttämänä mittavan murrosvaiheen. Kokonaan verkko-opetukseen siirtyminen muutti merkittävästi niin opettajien kuin opiskelijoiden tapaa tehdä työtä ja opiskella. Taustalla on monia tarpeita, joihin koulutusjärjestelmässä on lähdetty etsimään ratkaisuja. Samalla on syntynyt polttava tarve varmistaa henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä pohtia uudesta kulmasta oppimiseen ja opetukseen liittyviä kysymyksiä….
Suomi tarvitsee ammattiosaajia – ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde
Opetus- ja kulttuuriministeriö on virkapuheenvuorossaan 15.2. esittänyt ammatillisen koulutustarjonnan vähentämistä ja resurssien ohjaamista koulutustasoa nostavaan koulutukseen. Ehdotus koskee erityisesti aikuisväestöä ja jatkuvan oppimisen tarjontaa. Ammatillista koulutusta ja muita koulutusmuotoja tai niiden rahoitusta ei pidä asettaa vastakkain. Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitaan sekä vahvaa ammattiosaamista että korkeampaa osaamista. Koulutusjärjestelmän kehittämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja tiiviisti yhteistyössä…
Tiedevaalit23-kampanja nostaa esiin, miten tiede vaikuttaa suomalaisten arkeen
Tiede koskettaa meitä kaikkia! Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat irrottamaton osa elämäämme ja helpottavat arkeamme lukemattomin tavoin. Tieteen merkitystä ei kuitenkaan usein huomaa, ellei siihen erikseen kiinnitä huomiota. Me tieteen puolesta toimivat järjestöt haluamme muistuttaa, että nykyinen hyvinvointimme rakentuu tieteen, tutkitun tiedon ja koulutuksen varaan. On tärkeää nostaa esiin tieteen saavutuksia ja…
Korkeakoulujen aloituspaikoista 7000 menee toista tutkintoa suorittaville – toisesta samantasoisesta tutkinnosta pitäisi voida periä maksu
Korkeakoulujen tulisi voida periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta, esittää Sivistystyönantajat (Sivista). Sivistan ETLA:lta tilaaman selvityksen mukaan korkeakoulutuksessa 7000 aloituspaikkaa vuodessa kohdistuu henkilöille, joilla on ennestään suoritettuna vähintään yksi samantasoinen tutkinto. – 7000 aloituspaikkaa on iso luku. Esimerkiksi uusia ylioppilaita valmistuu lukiosta vuodessa noin 30 000, ja heistä vain 10 000 pääsee jatkamaan opintojaan samana vuonna,…
Sivista, OAJ, SLL ja SOOL: Lukiokoulutuksen rahoituksen leikkurista luovuttava seuraavalla hallituskaudella
Lukiokoulutukseen kohdennettiin merkittävät väliaikaisiksi aiotut rahoitusleikkaukset 2010-luvun puolivälissä. Vuoden 2013 alusta saakka opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa on ollut pykälä, joka leikkaa lukiokoulutuksen yksikköhinnasta tietyn opiskelijakohtaisen summan. Summa on tällä hetkellä lähes 1000 euroa. Kymmenen vuotta myöhemmin tämä pykälä on edelleen voimassa heikentäen merkittävällä tavalla lukion rahoitusta.
- « Edellinen
- 1
- …
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- …
- 16
- Seuraava »