Blogi

Laura Rissanen

Ihmisten arki on sivistyskunnan ytimessä

Alkukesän kuntavaaleissa valitut päättäjät ovat syksyn mittaan päässeet käsiksi niin kuntien strategiatyöhön kuin 2022 talousarvion valmisteluun. Tuoreillekin kasvoille alkaa oman kunnan mahdollisuudet ja haasteet avautua. Kuntien ja ennen kaikkea kuntapäättäjien arkea kohtaa isoin muutos vuosiin, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat 2023 alusta. Päättäjät valitaan aluevaaleissa tammikuussa 2022. Moni nykyisistäkin valtuutetuista on käynyt vaalikampanjaa lupaamalla parempia hoivapalveluita,…

Jutta Vihonen

Ilman ammatillista koulutusta, yhteiskunnan rattaat pysähtyisivät ammattiosaamisen puutteeseen

Lähitulevaisuus on muutosten ja toimintatapojen kehittämistä, hyvien asioiden vahvistamista sekä joustavien oppimistapojen ja henkilökohtaistamisen juurruttamista opiskeluarkeen. Työelämän murros ja kohtaanto-haasteet ovat ajankohtainen ilmiö, ja näen ammatillisen toisen asteen koulutuksen olevan tehokas ratkaisemaan näitä haasteita tiiviillä yritysyhteistyöllä koulutus- ja oppisopimuskoulutusten kautta. Työpaikoilla on monesti suuri rooli amis-opiskelijan tulevaisuuden suunnan kannalta Ammatillinen koulutus on tulevaisuudessakin joustava lisä-/täydennyskoulutus,…

Tira Kivilähde

Korkeakouluharjoittelijan valttikortti – uusia tuulia työelämään

Upean ruskan saattelema lokakuu tuo monille uutta tuulta työviikkoihin, kun etätyösuositukset tulevat päätökseensä ja alkaa paluumuutto yhteisiin työ- ja toimistotiloihin. Niin taukotilat kuin kokoushuoneetkin alkavat täyttyä puheensorinasta ja kahvikuppien jälkeensä jättämistä tahroista, ja huoneiden oville pysähtyneet työkaverit rytmittävät päivää eri tavalla kuin etätyön Teams-maininnat. Osa uudemmista työntekijöistä saattaa tavata työyhteisönsä jäseniä ensimmäistä kertaa kasvotusten. Vaikka…

Heikki Holopainen

Ikääntyvä yhteiskunta – uhka vai mahdollisuus?

Kun laadimme toissa vuonna Sivistystyönantajille uutta strategiaa, kävimme läpi erilaisia toimintaamme vaikuttavia muutosvoimia. Ne eivät olleet mitenkään yllättäviä: teknologisen kehityksen nopeus, globalisaatio, työn muutos, ikääntyminen ja niin edelleen. Osan muutosvoimista kiinnitimme strategiaamme. Maailmanlaajuinen pandemia ei ollut edes lähellä tulla valituksi, vaikka sekin oli pitkässä muutosvoimalistassa mukana. Yksi tunnistetuista muutosvoimista oli yhteiskuntien ikääntyminen. Syntyvyyden lasku on…

Henriikka Mastokangas

Tulevaisuuden laadukas ammatillinen koulutus perustuu vapaaehtoisuuteen, henkilökohtaistamiseen ja yhdenvertaisuuteen

On tärkeää, että opiskelija saa itse valita itselleen mieleisen alan sekä suuntauksen omalla koulutuspolullaan. Tämä vaatii laadukasta opinnonohjausta nivelvaiheessa, kun peruskoulun päättävä nuori pohtii jatko-opintojaan ja jos jo toiselle asteelle siirtynyt opiskelija pohtiikin mahdollisuutta vaihtaa opintosuuntaustaan. Opinnoista on tehtävä mielekkäitä ja varmistaa, että valmista, aiempaa osaamista ei tarvitse opiskella turhaan uudestaan, vaan ne on saatava…

Emilia Uljas

Lukiolaisten Liiton Uljas: Koulutuksen kunnianpalautukseen ei sananhelinä riitä

Tänä vuonna valmistuva koulutuspoliittinen selonteko maalaa soman kuvan lukiokoulutuksen tulevaisuudesta ja sen tavoitteista. On kauniita sanoja koulutuksen maksuttomuudesta, laadusta ja yhdenvertaisuudesta. Koulutuksen saavutettavuus on taattava koko maassa ja teknologiaa on hyödynnettävä. Jokainen lukiolainen saa vahvan sivistyksellisen ja tiedollisen pohjan, jonka avulla osaa uida muuttuvan työelämän myrskyjen läpi. Ja näin jokainen suomalainen pääsee ratsastamaan yhdessä onnelliseen…

Työ ja mieli – viisi roolia ja näkökulmaa

Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Työ voi parhaillaan tuoda paljon mielekästä sisältöä elämään ja tukea mielenterveyttä. Edellytyksenä on kuitenkin, että työ on hyvin organisoitua ja johdettua, työkuormitus on sopivalla tasolla ja työntekijä kokee työn mielekkääksi. Toisaalta työhön voi myös liittyä mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä, joista yleisimpiä ovat liiallinen työkuormitus ja siihen liittyvät palautumisen…

Tia Loukkola

Yliopistojen rahoituksesta eurooppalaisesta näkökulmasta

Syksy tekee tuloaan. Siitä on varmana merkkinä aina koulujen alku elokuussa ja syyskuussa yliopisto-opiskelijoiden paluu kampuksille. Koronavirus tosin omalta osaltaan aiheuttaa jonkin verran epävarmuustekijöitä tuon paluun käytännön järjestelyihin. Hallituksen budjettiriihi on perinteisesti ollut myös yksi syksyn merkeistä, vaikka joinain vuosina se on alkanutkin jo kesälomien vielä ollessa käynnissä. Yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteinen huoli Tänäkin vuonna…

Piia Alvesalo

Joutilaisuuden maisemaa – lomalla olemista, ei tekemistä

Tiedättekö, kun joskus päässä kiertää jokin mieltä jäytävä asia, johon ei millään löydä ratkaisua. Ja sitten jonain aamuna, kun heräät, tiedät tarkalleen, miten pitää toimia, ratkaisu on syntynyt. Tai kun joskus pähkäilet pulmaa ja aivosi pinnistelevät, mutta tuntuu, että ajatuslukko vain vetää itsensä tiukemmin kerälle? Ja sitten, kun hetkeksi luovutat pinnistelyn ja keskityt tekemään jotain…

Jussi-Pekka Rode

Työ työn jälkeen on arvokasta

Työajan pituudesta on Suomessa keskusteltu taas ahkerasti, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, mitä suomalaiset tekevät työpäivänsä jälkeen. Laiskasta kansasta ei ole suinkaan kysymys, sillä puolet yli 15-vuotiaista täyttäneistä suomalaisista teki koronavuonna tuoreen kansalaisareenan taloustutkimukselta tilatun tutkimuksen perusteella vapaaehtoistyötä. Suomi ei turhaan ole yhdistysten luvattu maa. Suomalaiset myös opiskelevat ahkerasti. Sivistan toimialakatsauksen mukaan yli puolet suomalaisista…