Blogi

Reformin monet kasvot

Ammatillinen koulutus on massiivisen uudistuksen kohteena ja osana muutosprosessia tarkastellaan myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjät ovatkin saaneet jo perinteiseksi käyneen kesäkirjeen ja aikaa siihen vastaamiseen on kesäkuun loppuun saakka. Moni ei kuitenkaan ole välttämättä tullut ajatelleeksi, että reformi koskettaa välillisesti myös muita koulutusasteita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on kaiken kaikkiaan yli…

Kesäduunina järjestöhommia

Kesä – se aika vuodesta, jolloin opiskelijoiden luku-urakka taukoaa, ja nokka kääntyy kohti virkistäviä tuulia. Monelle se tarkoittaa kesätyöpaikkaa uusien haasteiden parissa. Lähes neljänkymmenen lähetetyn työhakemuksen ja uutteran etsinnäin tuloksena kesätyöpaikka löytyi EK:n jäsenliitosta Sivistystyönantajilta. Onneksi näin, sillä kesätyökampanjoista huolimatta, monelle kesätyöpaikka on kiven takana. Työskennellessäni täällä Eteläranta 10:ssä, mieleeni on herännyt ajatuksia siitä, millaisiin…

Keskustelua tekijänoikeuksista

Sivistystyönantajien jäsentiedotteessa numerossa 19/2016 käsiteltiin tekijänoikeuslausekkeen ottamista työsopimuksiin. Jäsentiedotetta selvästi luettiin päätellen siitä, että sen julkaisemisesta alkoi varsin vilkas keskustelu sosiaalisen median eri välineissä. Keskustelun laineet loiskivat voimakkaimmin yliopistoyhteisössä vaikka jäsentiedotteen varsinaisena kohteena eivät olleet Sivistystyönantajien jäsenyliopistot vaan oppilaitokset. Keskustelua seuranneena on selvää, että tekijänoikeudet ovat merkittävä asiakokonaisuus kaikissa Sivistystyönantajien jäsenyhteisöissä. Tekijänoikeuksiin eri tilanteissa liittyvä…

Erilaisia polkuja työelämään

Jokainen opiskelija on yksilö. Sitä viestii vahvasti keskustelu tulevaisuuden ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen lähtökohdiksi on otettu osaamisperustaisuus ja asiakaslähtöisyys. Halutaan painottaa sitä, että ei ole olemassa yhtä standardiopiskelijaa vaan koulutuksen tulee palvella erilaisilla lähtövalmiuksilla tulevia opiskelijoita. Siinä missä toiselle sopii oppilaitospainotteinen oppiminen, toiselle sopii enemmän työelämän tilanteiden kautta oppimien, hands on. Jokaiselle oppijalle rakennetaan…

Koulutus ja tutkimus ovat kantaneet suurimman taakan julkisen talouden tasapainottamisesta

Talven mittaan on käyty kiihtyvää keskustelua koulutuksen ja tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista. Lukuja tuntuu olevan lähes yhtä paljon kuin mielipiteen ilmaisijoita. Osa puhuu vuositason leikkauksista, osa hallituskaudella kumuloituvista leikkauksista. Osa puhuu nimellisistä vähennyksistä, osa reaalisista muutoksista. Osa puhuu absoluuttisista muutoksista, osa suhteellisista. Lisäksi vaihtelevat määritelmät siitä, mikä katsotaan leikkaukseksi. Osa puhuu puhtaasti koulutuksen leikkauksista, osalla on…

Opetusalan työajat vastaamaan nykyaikaa, kokemuksia urheiluopistoista

Opettajien vuosityöaikajärjestelmä on ollut käytössä urheiluopistoissa 1.8.2014 alkaen. Vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä myös ammattikorkeakouluissa, kansanopistoissa sekä kokeiluna esimerkiksi ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Urheiluopistojen rehtoreilta kysyttiin ensimmäisen lukuvuoden kokemuksia vuosityöajasta ja kyselyn tulokset olivat kokonaisuudessaan positiiviset. Kyselyn yhteydessä saatu vapaa palaute vahvistaa myös saatuja tuloksia. Kokonaisuutena 80 % vastaajista piti vuosityöaikajärjestelmää hyvin toimivana ja loput erittäin hyvin toimivana….

Vuorovaikutus oli keskeinen teema neuvotteluosapuolten koulutuksessa

Yliopistojen neuvotteluosapuolten yhteisesti järjestämä yhteistoimintamenettelyyn liittyvä koulutus järjestettiin 25.1.2016. Paikalla oli kuutisenkymmentä henkilöä ja etäyhteyden kautta osallistujia oli saman verran. Digitaalisen Flinga-viestitaulu kautta saimme etäyhteyden välityksellä mukana olleilta kommentteja tai kysymyksiä. Näin vuoropuhelu toimi myös niiden kanssa, jotka eivät olleet fyysisesti paikalla. Keräsimme tilaisuudesta palautteen, jonka pohjalta voimme jatkaa vastaavien yhteisten tilaisuuksien järjestämistä. Palautteista (N…

Korkeakoulujen määrästä, yhteistyöstä ja jatkuvasta uudistumisesta

Opetusministeriön 90-luvun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien ja ministeriön lokakuisen korkeakouluille suunnatun ohjauskirjeen vertailu herättää hienoista hämmästystä. Monia tekstinpätkiä voisi siirtää sellaisenaan vuosikymmeneltä toiselle. Korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen ja rakenteellinen kehittämistyö olivat vahvasti esillä jo Koiviston ja Ahtisaaren aikaan. Ensireaktio linjauksia lukiessa on, että korkeakoulurakenteissa ei varmaankaan ole tapahtunut muutoksia, kun samat asiat toistuvat vuodesta toiseen. Ensireaktio…

Sivistys ja tieto luovat suomalaisen menestystarinan

Koko kansan koulutus ja sivistäminen on suomalainen menestystarina ja hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Tähän on vahvasti uskottu koko itsenäisyytemme ajan. Koulutusleikkausten osakseen saaman kritiikin perusteella siihen edelleen uskotaan laajasti. Pienenä kansakuntana meidän täytyy hyödyntää kaikki henkiset resurssimme. Tasa-arvoinen, korkealaatuinen koulutus on paras tapa niiden hyödyntämiseen. Yhtenäinen kulttuuripohja ja homogeeninen väestörakenne ovat tähän saakka merkittävästi helpottaneet henkisen pääoman…

Neuvotteluosapuolten yhteistyö tuottaa tuloksia

Neuvotteluosapuolten hyvä keskinäinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa työmarkkinatoiminnassa. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistä tahtoa valmistella työelämää kehittäviä toimenpiteitä sopimuskauden aikanakin. Yliopistojen osalta yhteistoiminta- ja työsuojeluasioihin on keskittynyt yksi työryhmä, jonka tuloksista löytyy esimerkkejä. Neuvotteluosapuolet toteuttavat tammikuun 25. päivä tilaisuuden, jossa työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien kanssa kokoonnutaan yhteen kuulemaan case-esimerkkejä yhteistoiminnan alueelta. Pienryhmissä pohditaan yhteistoiminnan eräitä…